Miten voi olla uuvuttava päivä, vaikka on lomalla!
Aamusta alkaen ryhdyin tekemään Kelaan matkakorvaushakemuksia ja kasaamaan lääkärinlausuntoja sekä kuitteja vakuutusyhtiölle. Ihan selvää puuhaa, mutta aikaa hurahti rutkasti. Välillä kävin ulkoilemassa, hoitamassa kummipojan lahja-asiaa sekä työpaikalla opettajainkokouksessa ja taas jatkoin. Illan kuoronharjoitukseen menessä kaikki oli kasassa.
Itsekseni mietin, mistä löytyy vanhemmilla ihmisillä sekä vakavasti sairailla taito ja viitseliäisyys hoitaa lippulappusulkeisia. Muistan omalta Hodgkinin sairastamisjaksolta kirkkaana tuokiokuvia, jolloin Kelasta soitettiin ja kyseltiin erilaisten dokumenttien perään. Kun oli huono olo, ei olisi millään jaksanut näitä ylimääräisiä, vaikka pakko oli.
Surkuhupaisin tapaus oli eräs paperi, jota minulta tivattiin. Se olisi pitänyt tuoda Kelaan. Lopulta selvisi, että sitä ei ollut minulle vielä tullutkaan - Kelalta! Sitten kun se putosi postiluukusta, luin ja kiikutin sen takaisin - Kelaan! Älytön juttu. Toivottavasti 13 vuodessa on tullut käytäntöihin parannusta!
Nyt on paperirumba selätetty ja päivän muutkin hommat tehty. Tuntuu siltä, että ei tarvitse Nukku-Mattia kauaa sängyssä odotella!
2 kommenttia:
NOiden paperien täyttely ja veroilmoituksen teko ovat ne inhottavimmat hommat minulla - en tykkää, mutta jos haluaa rahaa, niin onhan ne hommat hoidettava - siis kannattaa...
Näinhän se on. Nyt olen tyytyväinen, kun homma on hoidettu.
Lähetä kommentti