Kesäajan päättymisestä on puolitoista viikkoa ja vieläkin joku jaksaa yleisönosastossa narista viisareiden käännöstä! Arvasin, että tämä kestoaihe kirvoittaa keskustelua - aina ja uudestaan.
Olen jotenkin niin yksioikoinen ja suurpiirteinen, etten ymmärrä valitusta tästä asiasta. Elimistössäni en huomaa mitään vanhan ajan jäänteitä, kun viisarit on käännetty ja yksi yö nukuttu. Kissojen kanssa 20 vuotta eläneenä en muista niidenkään reagoineen mitenkään. Samat maukumiset kuului aamulla lehden kolahtaessa postiluukusta tai illalla, kun halusivat minua nukkumaan. (Tämä oli kyllä hassu juttu: Ossi-kissa ei jaksanut valvoa ja tuli kutsuvasti marisemaan makuuhuoneen ovelle, jos valvoskelin olkkarin puolella sen mielestä liian myöhään!)
Kuulun kellojen kääntelyn kannattajiin. Mielestäni siitä on keväällä ja kesällä meille hyötyä enemmän kuin haittaa. Mutta jokainen saa olla tietenkin mitä mieltä haluaa ja täyttää lehtien palstoja tärkeäksi kokemallaan asialla niin paljon kuin sielu sietää.
3 kommenttia:
Hih! Meidän edesmennyt Soffis-kissa teki saman eli tuli marisemaan meille ja juoksi sitten makuuhuoneen ovelle. Eihän sitä yksin voi mennä nukkumaan... eikä täällä nykyiset kissayksilöt ole huomanneet kellon siirtämistä.
Minullekaan ei tee mitään tuo kellojen siirto, mutta mies marisee niistä: Hänestä kesäaika olisi parempi kuin talviaika.
Tunnen myös henkilöitä, joiden elämä menee jopa ihan sekaisin vähäksi aikaa kellojen siirrosta. Olemme niin erilaisia...
Lähetä kommentti