lauantai 30. marraskuuta 2013

Taulu


                                                                           (Ismo Viita-aho: Valkoinen talo 2013)

Eilen sain paikallisen taideseuran näyttelystä varaamani taulun. Se kuvaa viimeisten kevätjäiden aikaan kaupunkimme keskellä olevan lammen rannassa sijaitsevaa taidemuseota, tehdasta ja kirkkokin sieltä pilkistää torneineen. Oma kotinikin taulussa näkyy, jos osaa katsoa "sillä silmällä". Olen tämän maiseman ilta-auringon valossa nähnyt tuhansia kertoja.

Äsken ottamani kuva ei tee oikeutta taululle, sillä pinta kiiltelee, värit eivät ole ihan paikallaan ja kuvassa on vain osa maisemasta. Täytyy kokeilla, jos päivänvalolla saisi paremman otoksen, vaikka en salamaa nytkään käyttänyt.

Taiteilija kertoi, että 20 ihmistä olisi halunnut ostaa taulun itselleen. Hassua, että minä satuin ehtimään ensimmäisenä. Ostos oli aivan päähänpisto, sillä en ollut yhtään ajatellut hankkivani uutta. Nyt sitä on katseltu omalla seinällä jo yli vuorokausi ja olen tosi tyytyväinen hankintaan. Muisto omasta kotikaupungistani!

4 kommenttia:

Tita kirjoitti...

Aika hyvä taulu! Itsekin olen tuon maiseman nähnyt erinäisiä kertoja, koska satuin asumaan 12 v sillä puolella kaupunkia, että piti aina jommalta kummalta puolelta lampea laahustaa kouluun tai kylille.

Jaana kirjoitti...

Kerran tänä syksynä mökiltä tullessamme sanoin Karille ihanaa auringonlaskua autosta ihaillessamme, että pitäisi kuvata joskus tuo maisema ilta-auringon ruskossa. No, nyt se on ikuistettu!

pappilanmummo kirjoitti...

Näkymänä seinällä tauluna kivempi kuin valokuvana

Jaana kirjoitti...

Näinhän se aina on!