Taas on ihana keskikesän päivä illassa. Mattoja olen huvikseni pessyt, harrastanut lempilajiani vesijuoksua, imenyt itseeni kesän lämpöä ja tuoksuja talven varalle ja vain ihmetellyt kaunista luontoa. (Välillä on pitänyt paarmoja lätkiä. Niitä nyt on!)
Kuinka Suomen kesä voikaan olla kaunis! Järvi on suurimman aikaa päivästä ollut tyyni, aurinko paistanut lempeästi, mustikat hehkuneet sinisyyttään rinteessa ja perhoset lepatelleet kukasta kukkaan kiireisinä.
Pari päivää sitten olin illalla myöhään soutelemassa. Erään niemen kyljessä oli kauniita sammallaikkuja, olisi ihan tehnyt mieli työntää varpaansa sinne pehmeyteen! Vastapainona oli sitten harmaan kallion rosoiset pinnat. Luonto on kyllä meillä paras taiteilija!
Aika kuluu kuin siivillä! Minullakin tasan kolme viikkoa enää lomaa jäljellä. Sitten odottaa koulu ja uurastus ihanien oppilaiden kanssa. Onneksi voin vielä jatkaa asumista täällä mökillä, eikä tarvitse siirtyä kaupunkiin kuin vasta sitten, kun siltä tuntuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti