sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Yökyöpelin puuhia



Eilen olin taas kahdessa Mäntän musiikkijuhlien konsertissa. Molemmat olivat oikein hyviä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kahta konserttia ei oikein jaksa täysipainoisesti kuunnella, elleivät ne ole ihan erilaisia. Nämä onneksi olivat.


Kari oli mukana viimeisessä, joka alkoi klo 22. Musisoimassa olivat Jarkko Riihimäki ja Veli Kujala argentiinalaisen tangon tunnelmissa. Konsertti oli rento ja päällimmäiseksi jäi iloinen ja rentoutunut olo.


Kävimme grillillä syömässä iltapalaa konsertin jälkeen, vaikka muuten siellä vierailemme todella harvoin. On vain tullut vuosien varrella tavaksi tämän myöhäiskonsertin jälkeen harrastaa yösyömistä. Olikin ihan terveellistä seisoa nuorison kanssa grillijonossa! (Pysyy tällainen kalkkiskin vähän kärryillä yöelämästä.)


Lähdimme kahdella autolla kotia kohti. Minä päätin ajella kauniina kesäyönä pidemmän mutkan kautta mökille ja poiketa kastelemassa isovanhempieni haudat hautausmaalla. Se sijaitsee niemessä ja siellä oli keskiyölläkin niin kaunista. Nopsasti piti toimia, sillä hyttysarmeija oli pilaamassa kesäyön idylliä.


Mökille ajellesani näin kolme lehtokurppaa (ainakin kuvittelin niiden olevan tätä lajia), ketun ja yhden otuksen, josta kiiluivat vain silmät. Se oli todennäköisesti myös kettu tai sitten kissa. Olisi kiva liikkua yöllä enemmänkin kesäaikaan. Näkee ja kokee ihan erilaisia juttuja kuin päivällä. Muistan kerran keskiyöllä ajaneeni polkupyörällä kilpaa mäyrän kanssa. Tai se siis juoksi rinnallani ojassa!


Äsken tulin taas konsertista, joka oli tällä kertaa Helena Juntusen ja kumppaneiden. Kuinka joku voi saada kurkustaan aikaiseksi sellaista laulantaa: välillä niin herkkää ja välillä melkein raakaa! Todella valtava ilmaisutaito oli solistilla ja samoin myös säestäjillä, joista jokainen soitti, kuin oma osuus olisi ollut se tärkein. Silloinhan tulos onkin mitä mahtavin!


Kotiin tullessa olo oli ihan nahkea. Vieläkin on lämpötila ulkona hellerajan tuntumassa. Kävin yöuinnilla ja se tuntui niin virkistävältä. Aurinko laski kauniisti pilvien lomasta ja punerrutti taivaanrantaa. Helteet taitavat hellittää. Ei haittaa! Olenhan niistä oikein urakalla jo nauttinutkin.


Taas tekisi mieli valvoa ja vain katsella kesäyötä...

Ei kommentteja: