Tunnelmallinen juhla

Koulumme joulujuhla oli tänä iltana - oikein "vanhan ajan kuusijuhla": Paimenet vaelsivat Beetlehemiin Jeesuksen seimen luo ja laulettiin Enkeli taivaan. Tontut pähkäilivät loukkaantuneen Joulupukin tapausta näytelmässä. Toiset hiippalakit riekkuivat jouluyönä iloisina rock-henkisessä tonttuleikissä, kun lahjojenjakoreissu oli onnellisesti ohitse. Revontuletkin loimusivat Lapin taivaalla ja pikkutontut ajelivat mutkaisia teitä autoillaan. Kivoja ohjelmia!

Pihassa oli paljon ulkotulia. Näyttämön reuna oli koristeltu valkoisella harsolla, jouluvaloilla ja erilaisilla lyhdyillä, seinät oppilaiden askarteluilla. Kuusi oli salin nurkassa, tietenkin!

Juhlamme pursusi yleisöä ja seisomapaikatkin olivat käytössä. Ohjelmat sujuivat jo aamun kenraalissa hyvin ja nyt illalla vielä paremmin. Minullakin oli nautinnollisen levollinen olo, vaikka sainkin huhkia pianon takana yhteislaulujen ja esitysten säestäjänä. Meidän luokan "irroittelu" meni ihan nappiin kärrynpyörineen päivineen!

Iso, monen viikon ponnistus on takana. Iloisina voimme oppilaiden kanssa riemuita huomenna onnistuneesta ohjelmasta ja kivasta juhlasta. Loppuviikko nautitaan jouluisista touhuista ilman suorituspaineita. 

Nyt on opena kiva olla!  ;>)

Runomatinea

Kolmas adventti on ollut täynnä erilaisia tapahtumia. Aamulla olimme kuoron kanssa Kauneimmat Joululaulut -messussa. Liturgiset messusävelmät olivat joululaulujen sävelillä ja virret oli korvattu joululauluilla. Meidän seurakunnassa oli toinen kerta, kun tätä kuoron kanssa toteutimme.

Kävin nopsasti kotona vaihtamassa vaatteet sekä syömässä, ja sitten lähdin runomatineaan. Matkalla joulun salaisuuteen -tilaisuudessa vastasin kummityttöni kanssa musiikista. Runopiiriläiset olivat valmistaneet hienon kokonaisuuden Anna-Mari Kaskisen joulurunoista. Kummityttö lauloi välillä minun säestykselläni ja joidenkin runojen taustalle soittelin hiljaa joulumusiikkia. Yhden laulun lauloimme kaksiäänisesti.

Tilaisuus oli kauniin jouluinen ja myönteistä palutetta tuli viljalti. Mukava tehdä kuuntelijoille elämyksiä ja joulun tunnelmaa!

                                          

Illalla olimme vielä sisaren perheen lapsien kanssa laulamassa Kauneimpia Joululauluja. Pieni 4-vuotiaskin jaksoi hyvin rusinapaketin  ja Apila-pehmokanin voimin kuunnella ja hyreksiä mukana. Lopuksi kävimme vielä mummin luona koko konkkaronkka laulamassa joululauluja.

"Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutapahtuma on yli 40 vuodessa kasvanut seurakuntien suosituimmasta musiikkitilaisuudesta valtakunnallisesti koko kansaa joulun alla kirkkoihin kokoavaksi suomalaiseksi jouluperinteeksi. Kauneimmat joululaulut on muodostunut osallistujamäärältään kulttuurisesti merkittäväksi, suurta yleisöä koskevaksi ja suomalaiseen jouluperinteeseen kuuluvaksi vakiintuneeksi musiikkitapahtumaksi. Perinteen voimasta kertoo myös se, että joululaulujen yhteislaulutapahtuma on levinnyt myös ulkosuomalaisten keskuuteen vahvaksi siteeksi suomalaiseen joulunviettoperinteeseen." (Suomen Lähetysseura)

Myyjäiset

                             

Tämä lauantai oli varmaan ympäri maata myyjäistapahtumien päivä. Minäkin lähdin katselemaan, mitä eri yhdistykset, koululuokat, urheiluseurat ym. olivat laittaneet tarjolle.

Tampere-talossa myyjäishallia kohti kävellessäni kuulin musiikkia: Sibeliuksen Andante festivo soi kauniisti jousiorkesterin tulkitsemana. Pirkanmaan musiikkiopiston jouset olivat musisoimassa ja samalla kartuttamassa kesällä toteutuvan Italian matkansa kassavaroja. Istuin pitkään kuuntelemassa, miten joululaulut kaikuivat eri kokoonpanoilla. Oli taidokasta ja kaunista!

                             

Salissa oli 100 myyntipöytää, huiman paljon erilaisia käsitöitä, leivonnaisia ym. tuotteita myytävänä. Oli myöskin ostajia tungokseen saakka. Tavaraa oli kyllä niin runsaasti, että varmasti paljon jäi myös myymättä.

                                                   

Pelastusarmeijan joulupata oli myös paikalla. Ehkä se olikin musiikin lisäksi parasta koko päivässä. Jouluna kuuluu saada lahjoittaa omastaan toisten hyväksi, niin kuin jo lapsuudenkodissa opetettiin. Lapsena pataan käytiin aina pudottamassa viikkorahoista säästettyä pennosia, usein monta kertaa ohikulkiessa. Auttaminen tavalla tai toisella toi ja tuo edelleen hyvän joulumielen.

Piparit tuoksuvat... Kotiin palattuani pitkien päiväunien :>) jälkeen leivoin piparkakkuja. Jouluista!

Joulusiivous

Koulussa joulujuhlan ohjelmaharjoituksia, kokouksia, kuoron juttuja, kummitytön kanssa laulukeikkaa... Melkein stressiä pukkaa, eikä ehdi kunnolla edes blogia päivittämään.

MUTTA: Kotona on joulun suursiivous tehty! Miten iloitsenkaan puhtaasta kodista ja ajatuksesta, että joulupuuhien tympein asia on hoidettu. Kiitos Leena & kumppanit, iloitsen!

Mestari

Tähän päivään huipentui Jean Sibeliuksen juhlavuosi. 

Kymmenen vuotta sitten toimitti musiikkitieteilijä Fabian Dahlström Sibeliuksen päiväkirjan julkisuuteen ruotsin kielellä. Nyt sen saa myös suomenkielisenä versiona, jota on kehuttu kovasti. Käännöksen on tehnyt Juha Saikkonen ja Arja Gothoni.

Luin tänään katkelmia tästä kirjasta ja säveltäjämestarimme ajatuksista  tämänpäiväisen Aamulehden kulttuurisivuilta:

"Työskentelen uuden parissa. Olen ihmeellisessä tunnelmassa! Elämä on rikasta ja syvää."

"Hyvä luoja kuinka tyhjää ja arvotonta onkaan elämäni nyt."

"Kelpo säveltäjä minä olen, mutta ihmisenä - hmm - hmm."

"Onnellisempi olisi Ainosta tullut jonkun toisen kanssa. Onnellisempi ei minusta olisi koskaan tullut ilman häntä."

"Nyt ei enää edes vaimoni puhu minulle."

"Että ajattelee suuria - se on elämän arvoitus. Että opettelee tämän, on elämän tarkoitus."

"Kuinka rakastankaan elämää ja kuinka vaikeaa minun onkaan sitä elää!"

Kuinka viisaita, inhimillisiä ajatuksia suurelta säveltäjältä, suurelta persoonalta!

Tänään sain nähdä sibeliusmaisen näyn kouluni pihalla: Siniristilipun suunnassa lensi neljä joutsenta etelään päin valkenevassa aamumaisemassa. En olisi niitä huomannut, ellei oppilaani olisi kehoittanut katsomaan. Sydämessä läikähti ihanasti! Karelia-sarja soi luokassa päivän aloitukseksi... 

Itsenäisyyspäivän viettoa

Eilen juhlin Suomen itsenäisyyspäivää lukemalla juhlajumalanpalveluksessa tekstejä, syömällä hyvin ja nukkumalla päiväunet. Tällä kertaa en ollut missään juhlassa, sillä edelliset päivät olivat sen verran puuhakkaita, että nyt vain päätin ladata akkuja. (Mitä nyt yhdet matematiikan kokeet korjasin ;=) Illalla kuuntelin suomalaista musiikkia sekä katselin linnan juhlia. Taas oli rouva Jenni Haukio valinnut todella tyylikkään ja itselleen sopivan puvun.

Harjoittelimme kummitytön kanssa lauluja, sillä ensi sunnuntaina meillä on esiintyminen. Vastaamme musiikista jouluaiheisessa runoesityksessä. Mikäs minun on säestäessä, kun kummityttö laulaa aivan ihanasti. Yhden kappaleen laulamme kaksiäänisesti yhdessä.

Harjoitus sujui nopeasti, kun kumpikin osasi osuutensa. Ehdimme myös jutella kaiken maailman asioista ja kahvitella. Oli kiva yhteinen iltahetki, josta todella nautin. 

Tänään on ollut taas paluu arkeen. Olen aloitellut joulusiivouksia ja tuuletellut mattoja, kun on ollut kuiva sää ulkona. Haluan suursiivoukset ajoissa pois alta, jotta voi keskittyä mukavampiin asioihin. Ennen aattoa pitää vielä uudemmasti pyyhkäistä pölyt ja imuroida, mutta se on sitten onneksi nopeaa puuhaa.

Töissä tunnelma vain kiihtyy ja tahtikin!

Isänmaa

"Kukaan ei rakasta maataan sen koon 

tai huomattavan aseman vuoksi,

vaan siksi,

että se on hänen omansa."

                                                                                                       (Seneca)

                                                   Hyvää itsenäisyyspäivää!

Aamulla

Sinivalkoista

                   

Tänään töissä juhlimme itsenäistä Suomea. Nostimme lipun ulkona ja lauloimme Maamme-laulun. Sen jälkeen kokoonnuimme vielä sisätiloissa kuuntelemaan ja katselemaan Katri Kirkkopellon kirjaa Soiva metsä, joka kertoo Sibeliuksen elämästä lapsenlapsen silmin. Yhteisen hetkemme päätti säveltäjämestarimme Finlandia suomalaisin maisemin kuvitettuna.

Oppilaat jaksoivat hienosti koko juhlan. Myöhemmin ruokailuun menessä näimme vielä yläkoulun ja lukion juhlasta koristeet sekä juhlapukuiset vanhemmat oppilaat. Paljon oli ihasteltavaa!

Viikonloppu tuntuu suloiselta kiireisen työviikon päätteeksi. 

Lintujen joulu

Olin illalla Jorma Hynnisen ja Kalevi Kiviniemen joulukonsertissa. Räntää satoi taivaalta, mutta päätin silti kokouksen jälkeen lähteä naapurikaupunkiin nauttimaan musiikista joulukuun alun kunniaksi.

Kirkossa oli paljon väkeä kuten arvata saattoi. Nimekkäät taiteilijat kiinnostavat ihmisiä ja joulunajan konsertit varsinkin. Ohjelma sisälsi tuttuja joululauluja mutta myös oudompia, kuten Kimmo Hakolan sekä Michel Corretten Lintujen joulun ja Thomas Ryderin Joulun fantasian uruille.

Kiviniemen käsissä Lintujen joulu oli ihan hauska tuttavuus, josta paljon pidin. Kuului niin talitiaiset kuin muutkin tutut visertäjät urkujen kätköissä jouluaan viettämässä. Joulun fantasian osassa Myrsky urkuri sai päästellä sydämensä kyllyydestä.

Hynnisen ääni on nautittavaa kuultavaa, vaikka ikää onkin jo 74 vuotta. Hänen baritoninsa soi edelleen kauniisti, vaikka oopperaura päättyikin jo v. 2013. Silti suurikin taiteilija voi joskus langeta loveen. En tiedä, mitä tapahtui tutussa Siukosen kappaleessa Joulun odotuksessa, mutta alun hiljaisessa tunnelmassa laulaja ja säestäjä olivät lähes eri sävellajissa. Taisi mennä laulu reilusti ylävireiseksi. Tilanne korjaantui nopeasti ja lopun samassa kertauskohdassa ei enää ollut mitään puhtausongelmia.

Konsertin päätteeksi laulettiin Maa on niin kaunis yleisön kanssa yhdessä. Kiviniemi säesti omintakeisesti - sointukulku oli totutusta poikkeava. Lopuksi hän jatkoi vielä loppusoiton yksin uruilla. Itse en siitä laisinkaan pitänyt. Olisi ollut tyylikkäämpi lopettaa vain yksinkertaisesti laulun viimeiseen säkeistöön. Nyt meni mielestäni jotenkin överiksi! Mutta ehkä joku piti kovastikin. Makuja on niin monia. Tuttuja joululauluja Kiviniemi kuitenkin säesti hivelevän kauniisti, ja yhdessä Hynnisen baritonin kanssa näistä lauluista muodostui upea kokonaisuus.

Kaiken kaikkiaan konsertti oli ihan mukava. Räntäsateessa ajelin hiljakseen kotiin Sibelius-viulukilpailua radiosta kuunnellen. Siellä onkin taas huiman korkea taso!