Sain monta vuotta sitten joululahjaksi ukulelen kummitytöltäni. Työvuosina sitä soittelin lähinnä koulussa, kun oppilaiden kanssa opeteltiin sointusäestystä.
Tänään sisareni poika tuli meille sunnuntain iloksi. Onneksi olin tehnyt ison määrän makaronilaatikkoa, joka näytti maistuvan hyvin myös Sampalle. Harjoiteltiin äikänkokeeseen ja soiteltiin pianolla Rottien juhlaa, sillä sen hän soittaa torstaina musiikkikoulun matineassa. Välillä piti piipahtaa jujutsuharkoissa ja viimeisenä tehtävänä oli harjoitella ukulelellä kolmea sointua, jotka opettaja testaa seuraavalla koulun musiikin tunnilla.
Onneksi kevään koulutavaroiden raahauksen jälkeen ukulele oli kotona tallessa, tosin ihan surkeassa vireessä. Viritettiin se yhdessä ja sitten kerrattiin C, D ja A7. Hyvin Samppa ne oppi, kunhan ensin hieman virkistettiin muistia. Pakkasin ukulelen hänen mukaansa ja lupasin, että saa pitää sitä niin kauan kuin vain haluaa. Onhan se helpompi harjoitella koulussa opittua, kun on kotona soitin. Minä en ehkä ukuleleä tarvitse pitkään aikaan. On vielä hyvässä muistissa viime keväältä pitämäni musatunnit ja 20 ukulelen innokasta soittajaa... ;>)
Oli hauska päivä 11-vuotiaan kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti