Kun loka-marraskuussa elämä alkaa siirtyä sisätiloihin viilenevän sään vuoksi, on aika avata radio. Sieltä tulee Ylen ykköseltä tosi hyviä ohjelmia. Lomilla olen aina viihtynyt radion seurassa, mutta nyt eläkeläisen oloa harjoitellessani radiota voi kuunnella vaikka joka päivä.
Viime viikolla tuli huhtikuulta uusintana Sari Valton ohjelma Nainen vanhenemisen kynnyksellä. Ohjelmassa olivat vieraana vanhuuden tutkija Marja Saarenheimo ja Keho Kirjan kirjoittanut historian tutkija, professori Laura Kolbe.
Mitä jäi mieleeni keskustelusta?
- Olen vanhenemisen kynnyksellä, mutta mitä se merkitsee? Sisäinen kuva saattaa olla muuta kuin peilistä tuijottava. Niin tuttua!
- Ikääntyvään naiseen suhtaudutaan eri lailla kuin mieheen. Vanheneva mies = charmikas ja viisas leijona. Vanheneva nainen = vähän höpsähtänyt ja naurettava hanhi. Näinkö eri lailla naisesta ja miehestä vielä tänäänkin ajatellaan? Mielikuvat kulttuurissa ovat syvässä, vanheneminen ei ole koettu aina miellyttäväksi.
- Tyttökoulun rehtori aikoinaan lakatuista kynsistä: "Tuollaiset teurastajan kynnet!" Hih!
- "Me selvitään tästäkin", kuten eräs vanha sotaherra tapasi sanoa. Ikääntyvällä on elämänkokemusta, hidastuneet reaktiot positiivisessa mielessä, jolloin ehtii miettiä, mitä tekee / sanoo, ja suhteellisuus lisääntyy. Nämä ovat hyviä vahvuuksia.
- Vanhuus on kaksijakoista: aktiivinen, harrastava, menevä ikääntynyt, ja toisaalta vääjäämättömästi varsinainen vanhuus, jolloin ei enää jakseta osallistua, kukaan ei kysy mielipidettä, pudotaan joukosta, keho ja mieli raihnastuvat.
- Onneksi nykyaikana asenteet ovat jo muuttuneet: Miten olla vanhus? Ei tarvitse näyttää vanhalta, jos ei halua. Heti tuli mieleen ikinuori Aira Samulin. Pukeutuminen on vapaata, ei enää säätytietoisuutta tai ikäarvovallan korostamista.
- Toisaalta uudet normit korvaavat vanhoja: Pitää näyttää nuorekkaalta! Pitääkö?
- Eläkkeelle jääminen toisille suuri shokki, toisille uteliasta iloa ja mahdollisuuksia.
- Nuorilla kovat ulkonäköpaineet, mutta ikääntyneellä armollisuutta kehoaan kohtaan. "Minä kelpaan tällaisena." On vapauttavaa luopua joistain asioista.
- Kehosuhde muuttuu elämän murrosvaiheissa. Miten suhtaudun näihin vaiheisiin?
Leipomisen lomassa kuuntelin ohjelmaa ja nämä asiat jäivät mieleeni. Totisesti: Mielenkiintoista elämänvaihetta elän!
Ja ohjelma kannattaa kuunnella, jos nämä asiat kiinnostavat.
2 kommenttia:
Mä olen edelleen sitä mieltä, että ikä on korvien välissä. Tosin välillä vasen polvi voi olla toista mieltä, mutta kun se on jo alle 10v asti vihoitellut (vaikka leikattukin). Kun täytin 60v ja laitettiin mun tiimille siitä viesti, niin syntyi ihan kauhea järkytys. Et onko hän oikeasti 60v? Toi meidän Tita, joka auttaa kaikkia neuvonnassa ja taitaa parhaiten tietokoneiden salat ja osaa yhdistää tietokoneiden piuhat ja ratkoa ongelmat. Mä en varmaan osaa vanheta, koska en tunne itseäni vanhaksi. Kuten äitini tapasi sanoa, mieli on nuori, mutta kroppa ei pysy perässä. Ja mulla on normisti päällä farkut ja t-paita, että pukeutumisenkaan suhteen en ole kovasti muuttunut 60-luvusta :)
Eipä sitä tarvitsekaan vanheta, jos ei siltä tunnu. Elämä vie kuitenkin meitä eteenpäin - tavalla tai toisella.
Lähetä kommentti