perjantai 30. tammikuuta 2015

Duudsonit villitsi

Tänään töissä kokoonnuimme koko kunnan alakouluikäiset samaan liikuntasaliin tapaamaan Duudsoneita. Lapsille tuntui olevan iso ja hieno juttu, minä en oikein edes tiennyt, mitä odottaa. En ole näiden miesten jekkuilua seurannut kuin joskus vilaukselta televisiosta.

Duudsonien vierailu liittyi kiusaamisen ehkäisyyn ja yhden koulun vanhempienyhdistys oli asian takana. Niinpä menimme kaikki odottavin mielin katsomaan, mitä tuleman piti. 

Tilaisuus oli hyvä. Rento meininki ja teemana ystävyys ja unelmat. Paikalla oli kaksi ryhmän jäsentä ja he kertoivat Duudsonien tarinan - kuinka mitään ei olisi tullut haaveiden toteuttamisesta ilman ystävyyttä. Vahvasti kulki kiusaamisen vastainen teema mukana koko ajan. Lopuksi tehtiin sopimus: "Meidän luokassa ei kiusata!" ja jokainen luokka pääsi ryhmäkuvaan päähenkilöiden kanssa. Lapset olivat innoissaan. 

Kuva saadaan jossain vaiheessa ja samoin juliste nimmareilla. Luokassa sitten kaikki kirjoittavat kiusaamattomuussopimukseen nimensä Duudsonien nimikirjoituksien rinnalle. 

Taas yksi rikka rokassa, kun haluamme oppilaille turvallisen koulupäivän ilman kiusaamista. Toivottavasti viesti meni perille, kun näin "arvovaltaiset" julkkikset ovat halunneet tärkeälle asialle omistautua. Hieno juttu! Otamme koulussa kaiken avun vastaan kiusaamisen vastaiseen taisteluun. 

4 kommenttia:

pappilanmummo kirjoitti...

On se kumma, kun kiusaaminen jatkuu vuodesta toiseen tapahtui mitä tapahtui (koulussa ja työelämässäkin) - toivottavasti tämä katkaisee koulukiusaamisen, ainakin joksikin aikaa.

Jaana kirjoitti...

Onneksi meidän pikkukoulussa kiusaamista on oppilaskyselyjen valossa hyvin vähän. Auttaa, kun lähes kaikki tuntevat toisensa. Oppilaita on vain 60.

Maisakaisa kirjoitti...

Tavallaan kiusaamisen yleisyys lasten keskuudessa ei siinä mielessä ole yllätys, kun lukee, millaista tekstiä aikuiset kirjoittavat nettipalstoilla, millaisia julkisen haukkumisen ohjelmia telkkarista tulee, miten työpaikoilla kiusataan ja kohdellaan huonosti, kuinka varmaankin kodeissa puhutaan toisista ihmisistä. Mallioppiminen on vanha tehokas oppimistapa.

Oma huono itsetunto tai muu ongelma pukeutuu ylemmyyden kaapuun, ja aina löytyy joku "toinen", joka on erilainen kuin "me", minunlaiseni.

Hyvä että Duudsonit, jotka kai ovat lapsille tuttuja ja ihailtavia, ovat ottaneet vahvan kiusaamisenvastaisen kannan. Jospa se tehoaisi ja saisi piltit ajattelemaan.

Jaana kirjoitti...

Kiusaaminen on varsinkin isoissa yksiköissä hankalaa kitkeä pois, kun kaikki eivät tunne toisiaan. Pienet koulut, jossa jokainen aikuinen tuntee lähes kaikki lapset, on helpompi, jo valvonnankin suhteen.

Meillä on 1-2 -luokkalaisten koulu, jolloin mallia ei saa isommilta. Tässä kiusaamisasiassa se on hyvä juttu.

Kiva koulu -ohjelma on hyvä ja varmaan jokaisessa koulussa kiusaamisen eteen tehdään paljon.

Vanhemmat ovat suuressa roolissa. Jos kotona näistä asioista puhutaan ja vaaditaan toiset huomioivaa käytöstä, koulussakin on helpompaa. Vaikeimpia on mielestäni ne lapset, jotka eivät saa tarpeeksi aikuisen aikaa ja huomiota tai sitten pikku kuninkaat ja kuningattaret, jotka ovat saaneet liikaakin.

Tärkeintä on kuitenkin, että kiusaamisen mahdollisuutta me aikuiset silmät ja korvat avoimina havainnoimme, valvomme tilanteita ja puutumme heti, jos sitä ilmenee. Näinhän me koulussa teemme, vaikka toisin usein annetaan ymmärtääkin.