Aamuhämärissä lähdimme kyläyhdistyksen järjestämään itsenäisyysjuhlaan. Koulun pihassa paloivat jätkänkynttilät ja soihdut. Lippu nostettiin ja lipputangon vieressä olevalle kivipaadelle laskettiin 29 kynttilää sodassa kaatuneiden kyläläisten muistolle.
Itse juhlassa Kari piti tervehdyspuheen, jonka keskeisenä ajatuksena oli meidän juuremme:
"Omalle kotiseudulle kaivataan, jos sieltä joutuu pois syystä tai toisesta. Lauluntekijä Jukka Kuoppamäki kuvaa laulussaan Sininen ja valkoinen, kuinka hänen juurensa ovat kasvaneet syvälle Suomen maaperään. Ikävä kotimaahan on kova, vaikka olisi asunut jo pitkään toisessa maassa.
Kansallissäveltäjämme Jean Sibelius vietti useaan
otteeseen aikaansa ulkomailla. Talvisodan puhjettua syksyllä 1939 hän oli
Suomessa. Säveltäjämestarillemme tarjottiin turvapaikkaa sekä Yhdysvalloista
että Ruotsista, mutta Finlandian säveltäjä ei halunnut jättää kotimaataan.
Sibelius sanoi tuttavalleen sodan vaikeina hetkinä: ”Sodan kauheus vaikeuttaa
säveltämistyötäni. En voi nukkua öisin, kun ajattelen sitä.”
Kotimaa on meille kaikille rakas." (katkelma)
Juhlassa oli lisäksi nuorten ohjelmaa, seurakunnan puheenvuoro ja lopuksi lauloimme Maamme-laulun. Minä säestelin vanhalla harmoonilla laulut. Juhlan lomassa syötiin runsas aamupala puuroineen, kiisseleineen ja muine tykötarpeineen. Väkeä oli runsaslukuisesti paikalla.
Nyt väsyttää aikainen herääminen. Taidan juhlistaa itsenäisyyspäivää ottamalla pienet päiväunet ennen kuin lähdemme ulos syömään.
Ulkona puhdas, uusi lumi on kietonut maiseman valkoiseen vaippaansa.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
2 kommenttia:
Hyvä itsenäisyyspäivän viettotapa!
Itsenäisyyspäivänä pyrin osallistumaan aina johonkin juhlaan. Viime vuosina se on ollut jo pitkään tämä.
Lähetä kommentti