perjantai 27. joulukuuta 2013

Jouluna...


...nautittiin läheisten seurasta. Pieni Samuel oli suuren riemun ja kiitollisuuden aihe meille aikuisille. Karin tonttuhattu oli 2-vuotiaalle aivan liian suuri!


 ...syötiin pitkään ja hartaasti rakastamiani jouluruokia yhdessä suvun kanssa useammanlaisessakin kokoonpanossa. Imelletystä perunalaatikosta, jonka ensi kertaa valmistin aivan itse alusta loppuun, tuli todella hyvää.



... ihmeteltiin, miten tonttu oli taas meidän huomaamatta hiipinyt tuomaan kuusen alle paketteja!


...  ihasteltiin kuusta, joulukukkia, kynttilöitä, joulun tunnelmaa. Kuinka joulurauhan julistus aina tuntuu niin sydämeen käyvältä? Kuinka aattoillan hiljainen rauha kaiken hälinän jälkeen on niin pakahduttavan ihanaa?

"Juhla vanhain perinteiden saapuu talven hämärään,
hyvän tahdon odotuksen nostaa mieleen lämpimään."
                                                                                                               (Seppo Mattila)

1 kommentti:

pappilanmummo kirjoitti...

Joulu läheisten kanssa on taitaa myös kuulua perinteisiin...tuuvinkikin tietysti.