Vatsassa painaa illalla syöty jouluateria. Kun näin myöhään ei ole moista tottunut nauttimaan, saattaa yöunet viivästyä.
Kuorollamme oli mukava joulujuhla. Emme vietä pikkujoulua, vaan ihan oikeaa joulujuhlaa: Söimme pitkän kaavan mukaan jouluaterian, kuulimme kaksi hauskaa murteella kirjoitettua jouluevankeliumia (stadi + turkulainen), kilpailimme lapsiaiheisilla joululauluilla, kuuntelimme juttuja lasten suusta sekä savolaisen pakinan. Nauroimme ja nauroimme! Lisäksi tietenkin laulettiin, paitsi minä, joka olen hetkellisesti siirtynyt bassojen rivistöön ääneni kanssa. (Jospa kurkku kuitenkin kestäisi huomisen koulupäivän, kun taas yön on puhumatta.)
Kotona laittelin nopsasti mattoja paikoilleen siivoamisen jäljiltä. Ihanaa, kuinka puhdasta! Huomenna laitan joululiinat ja koristeet. Alkaa jotenkin tuntua siltä, että joulu on jo ovella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti