En ole koskaan tykännyt kahvista. Muistan joskus kouluaikoina pitäneeni jostain syystä kahvista esitelmän, joka päättyi sen aikaisen TV-mainoksen tavoin: "Päätä päiväsi kahvilla!" Silloin kahvista ei tiedetty positiivisia vaikutuksia juuri ollenkaan, joten kaksimielisesti ajattelin kai ihmisten tappavan itsensä kahvin juonnilla.
Olen ollut teeihmisiä koko ikäni. Nuorena kesätöissä ollessani eräänä kesänä päätin ryhtyä kahvinjuojaksi. Koko kesän sitä ryystin, mutta syksyn tultua ja opiskelujen taas alettua unohdin koko jutun. Sokerin kanssa tai maidolla lantrattuna voisin sitä juoda, mutta siltikään maku ei minua kiehdo. Lisäksi se piristää valtavasti. Jos kuudelta illalla sitä juon, en kyllä nuku ennen kahtatoista yöllä.
Viime aikoina olen keittänyt litratolkulla kahvia, synttäreiden syytä. Ensin kahvitin työtovereita, sitten kaksi kuoroa ja paraikaa keittelen termareita täyteen vanhempien iltaa varten. Nautin kahvin tuoksusta ja mausteena esim. kaakaon seassa kahvi antaa hyvän makuvivahteen.
Kari juo kahvia kaksi kertaa päivässä. Minä litkin teetä, mutta en ole sen orja. Saattaa mennä monta päivää, etten juo teetä ollenkaan. Pussiteet kelpaavat minulle hyvin, jos vain ovat vihreää tai valkoista. Mustaa teetä en juo lainkaan, sillä se kovettaa vatsani.
Pitänee mennä kumoamaan termariin taas uusi satsi kahvia, joka on tippunut tämän kirjoituksen aikana. Toivottavasti illalla löytyy myös juojia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti