Päiväkävelyn kivoimpia puolia on tutkia luonnon monimuotoisuutta. Linnut, eläimet ja kasvit ovat niin mukavaa seurattavaa. Juuri nyt bongailen tuttuja kasveja, joiden kukinta putkahtaa kovaa vauhtia ilahduttamaan kulkijan silmää. Ah, harakankellojen ja kissankellojen runsaus hivelee silmää. Kohta voi ryhtyä etsiskelemään kurjenkellojakin.
Tänään piti oikein ottaa kuva, kun en ollut varma keltaisena tienvarressa kukkivasta kasvista. Pukinparta vai huopakeltano? No, kasvikirja sen varmisti: Huopakeltanohan siellä kävelylenkkiäni kaunisti. Mitähän uutta löytyy huomenna?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti