Pinteessä

                            

Varsinaisia tervaskantoja nämä meidän vanhemmat ihmiset! Taipuu vaan ei taitu...

Kävin iltapäivällä äitiä katsomassa. Hän oli selkeästi voipuneen oloinen ja minulla meni hetki, ennen kuin sain selville syyn.

Kotihoidon ja meidän omaisten välisessä viestivihossa kerrottiin, että äiti oli aamulla löytynyt sängystään varsinaisessa pinteessä. Hän oli nukkunut poikittain leveässä vuoteessaan ja molemmat jalat olivat luiskahtaneet sängyn kromatun nousukaiteen lenkkeihin! Siellä hän oli ollut kiikissä eikä päässyt mihinkään. Hän ei myöskään ollut osannut painaa turvapuhelimen ranneketta.

Hoitajalla oli mennyt jonkin aikaa, ennen kuin oli saanut äidin autettua pois ahdingostaan.  Terveydenhoitaja oli myös kutsuttu paikalle tarkistamaan äidin kunto. Näyttikin, että taas selvittiin säikähdyksellä, onneksi!

Muistisairaan vanhuksen kanssa tapahtuu monenlaista, myös niitä asioita, joita ei osata ennakoida. Toisaalta lohdullinen puoli on muistamattomuus: Äidillä ei ollut mitään käsitystä aamun tapahtumista, ja hän kuuntelikin ihmeissään, kun selitin, mitä oli sattunut.

Nyt mietin, mitä kaiteelle pitäisi tehdä. Se kun on sängystä ylösnousun kannalta erittäin tärkeä! Hmmm...