Torstain työhönpaluu oli yllätyksellinen - tai oikeastaan uumoilin vaikeuksia. Pakkanen paukkui lähes kolmessakymmenessä, ja rakennus on vanha hirsitalo 1900-luvun alusta. Aivan ihana, hengittävä, mutta välillä kova pakkanen on aiheuttanut kaiken näköisiä ongelmia.
Kun avasin ulko-oven, vastaan tuli viileä sisäilma. Kiersin paikat, ja lämpö vaihteli kymmenestä 14 asteeseen. Laitomiehille ilmoitettiin. Ensimmäinen päivä pärjättiin hyvin, vaikka mitään selkoa viileyteen ei saatu.
Tänään otin varmuudeksi töihin mukaan lisää villavaatteita - onneksi! Lämpötilalukemat olivat pudonneet vielä eilisestä. Yhdessä tilassa oli vain 8 astetta, minulla 12. Jätin farkkujen lisäksi ylle toppahousut. Kuomat oli jalassa ja kolme puseroa päällekkäin, joten tunsin itseni ihan michelin-ukoksi! Hyvin sujui lyhyt työpäivä. Ei pallellut.
Aamulla heti näkyi jo miehiäkin selvittämässä asiaa paikan päällä, ja vika löytyi: Kiertovesipumppu oli rikki. Kotiin lähtiessä oli uusi jo asennettu ja patterit hohkasivat kuumuutta. Sisälämpötila nousi vähitellen.
Suomen talvi saa -20 - -30 asteen pakkasissa aikaan monenlaista harmia. Moni hienosti toimiva tekniikan vempele ei selvästikään ole tarkoitettu näin kylmiin olosuhteisiin. Aamulla taistelin kotona autohallin automaattioven kanssa, sillä se jumiutui raolleen eikä totellut kaukosäädintä eikä oven pielessä olleita kytkimiä. Piti soittaa huoltomiehille, jotka yleensäkin taitavat olla hyvin suosittuja henkilöitä ;=) tällä hetkellä.
Illalla olimme kävelemässä. Pakkanen oli lauhtunut -17 asteeseen eikä se enää haitannut ulkoilua. Kiva oli kävellä pirteässä säässä!
2 kommenttia:
Meilläkin torstaina ja perjantaina miehen auto ei enää lähtenyt käyntiin läämityksestä huolimatta. Niinpä lähdimme perjantaina reissuun pikku-polollani.
Tiistaina menen töihin autolla ja ensi kerran laitan sen lämmitykseen tolppaan. Toivottavasti pelittää!
Lähetä kommentti