Paluu arkeen sairastamisen jälkeen on ollut hidasta, mutta ehkä sitä vähitellen on taas kunnolla työkykyinen. Väsymys painaa vielä raajoissa eikä selkäkään ole ihan kunnossa, mutta muuten tuntuu hienolta elää kuumeetonta arkea.
Eilen pötköttelin kiireisen päivän keskellä parilla välitunnilla opehuoneen sohvalla muutaman minuutin ja lepuuttelin selkääni. Tänään on ollut rauhallinen päivä ja oikeastaan tuntunut ihan mukavalta työskennellä. Luokastani puuttuu lähes kolmasosa lapsista, joten rauhallista on ollut.
Illalla uskaltauduin kuoronharjoitukseenkin. Ääni ei ihan kestänyt koko aikaa, mutta osasin viisaasti olla välillä vaiti. Ensi viikolla harjoittelemme syksyn konsertin kappaleita stemmaharjoituksina kahdessa ryhmässä, joten oli hyvä olla sopimassa, mitä seuraavalla kerralla harjoitutan.
Olen iltaisin mennyt aikaisin nukkumaan ja aion yrittää pitää siitä rytmistä kiinni vastakin. Nyt sulkeutuu kone, joten hyvää yötä!
2 kommenttia:
Jo töissä?!
Hyvä, jos otat levon kannalta vielä toipilasajan... eli hiljennnät hieman tahtia.
Taivaan Isän täyshoitoon!
Kyllä! Eipä sitä enää voi kotona lorvia, kun ei kuumettakaan ole. Illat olen kyllä viettänyt vielä hiljaiseloa, sillä puolikuntoinen selvästi olen.
Kiitos, samaa toivon Sinulle!
Lähetä kommentti