Tänään on ollut aikaa mietiskellä kirkkollisvaalien tulosta.
Koko maassa äänestysprosentti oli 15.5, joten vähän jäätiin neljän vuoden takaisesta 17 prosentista. Tosin nyt oltiin korkeammalla kuin v. 2006, jolloin uurnilla kävi 14,5%.
Omassa seurakunnassamme emme päässeet valtakunnan tasoon, vaan tällä kertaa äänestysprosenttimme oli 14,3. Meidän seurakuntamme nuorista 16-17 -vuotiaista äänestämässä kävi vain 7,8 %. Oma kummityttöni äänesti ensimmäistä kertaa. Hienoa, että hän koki asian tärkeäksi ja halusi äänestää. Kummitäti on ylpeä!
Seurakuntamme valtuusto koki ison vaihdoksen, sillä 23:sta valtuutetusta 15 on uusia. Keski-ikä on 59 vuotta :=) Uutta verta tarvitaan mutta myöskin konkareiden kokemusta. Ehkä vaihdos tekee hyvää. Uudet tuulet puhaltavat - tai sitten eivät. Aika näyttää! Varmaa vain on, että hankalia ja kipeitäkin päätöksiä uudella valtuustokaudella joudutaan tekemään, kun resurssit niukkenevat entisestään.
Oma taipaleeni valtuutettuna 20 vuoden jälkeen päättyi, sillä en halunnut enää asettua ehdokkaaksi. Valtuustossa työskentely oli antoisaa, mutta nyt on muiden vuoro jatkaa. Seurakunnassa toimimista en suinkaan jätä. Mieli ei ole yhtään haikea, vain iloinen ja tyytyväinen! Olen oman osuuteni srk:n hallinnossa tehnyt.
2 kommenttia:
Pitkän taipaleen olet tehnyt! Onnittelut. Eihän seurakunta jää, vaikka ei valtuustossa olisikaan. Kaikenlainen vapaaehtoistyö jatkuu kuitenkin.
Kiitos! Työ jatkuu todellakin...
Lähetä kommentti