Kevätjuhlan ja kesäloman aatto... Miten nopeasti vuosi onkaan taas koulussa kulunut! Pieni haikeus täyttää mielen: Kolme yhteistä vuotta mukavien oppilaiden kanssa on kohta takana ja huomenna enää juhlitaan. Sitten luovutan heidät uuden opettajan hoiviin. Kuivin silmin en huomisesta selviä, mutta ei tarvitsekaan. Tunteet ovat osa elämää koulussakin!
Illalla keräsin isot kimput koivunoksia ja vein ne lasipurkkien kanssa autoon odottamaan. Samoin peräkontissa viettää yönsä kaksi orvokkiastiaa. Kuorma tulee koristeeksi koulutalon rappusille. Juhla oli tarkoitus pitää ulkona pihalla, mutta aamuun ennustettu kaatosade siirtää tilaisuuden sisätiloihin.
Kävin äsken saunassa. Istuskelin pitkään lempeissä löylyissä ja ajattelin mennyttä työvuotta ja tulevaa lomaa. Kiirettä on pitänyt loppuun asti, niin kuin aina opettajan työssä. (Tänään koulusta lähtiessä hajosi vielä ulko-oven ovenkahva!!! Piti soitella laitosmiehille, jotta ovi saadaan yöksi varmasti lukkoon.) Loman odottaminen on mukavaa, kun koko ihana kesä on edessä, eikä yhtään lomapäivää vielä ole kulutettu. Toisaalta tällaista hulinaa, kuin tämä viikko on ollut, ei kyllä jaksasi kovin kauaa. Huomenna kiire päättyy kuin seinään ja pöllähtänyt olo seuraa mukana monta päivää.
Pöydällä tuoksuu kollegalta saatu omenankukkakimppu. Se kertoo mukavasta työyhteisöstä, reilusta työtoveruudesta ja toistemme tukemisesta. Huomenna voi unohtaa työelämän ja upota korviaan myöten mökkiläisen elämään luonnon helmassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti