sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Kaukoputkeilua


Pukki toi jouluna minulle kaukoputken. Olimme syksyllä ystävien luona kylässä ja katselimme heidän putkellaan kuuta. Innostuin niin, että pohdiskelin, pitäisikö meillekin hommata sellainen. Sitten koko juttu unohtui.


Aattona tontut olivat tuoneet kuusen alle pitkulaisen paketin. Meillä on tapana, että paketissa pitää olla itse tehty runo. Tässä oli tällainen:


Tuikkivat tähdet taivaan

kuin satua kertoillen.

On hangella jälkiä eläinten.

Liekö kissa, kettu vai joku muu?

Niitä katselee myös kuu.

                              (KM)


Ja paketista ilmestyi KAUKOPUTKI! Olin tosi iloinen.


Jouluyönä katselimme kuuta. Se on varsin hypnoottista. Kraaterit näkyvät selvästi ja tuijotella voisi vaikka kuinka kauan. Muut yöt ovatkin olleet pilvisiä.


Eräänä yönä heräsin tähtien tuikkiessa, mutta en mitenkään jaksanut raahautua keittiöön katselemaan, vaikka putki on käyttövalmiina työpöydällä.


Eilen sitten oli hyvä yö: Kuu näkyi selvästi, tähtiäkin ja niinpä sitten katselimme moneen otteeseen taivaalle. Todella mielenkiintoista. Suosittelen!


Äsken katselin kaukaisuuteen ja löysin metsän takaa aukon, jossa ilmeisesti on hakattu puut pois ja kallio näkyvissä. Näytti metkalta!


Toivottavasti täysikuun aikaan olisi pakkasöitä. Kuuta voi meillä katsoa suoraan sisältä, kun olemme niin korkealla. Odotan tosin kevättä, kun mökillä metsän keskellä voisi valojen häiritsemättä tiirailla kaikenlaista.


Tässä näkyy eilinen kuu, jota tuolla putkella illalla katselin.


 


 

Ei kommentteja: