Eläkeläisen iloihin kuuluu rynnätä mökille heti, kun epäilee jäiden olevan lähtemässä. Kipin kapin paikalle!
Tänä vuonna - taas - jäät vain sulivat paikoilleen. Olisin halunnut pitkästä aikaa nähdä tuulisen jäiden lähdön helisevine ja ryskyvine äänineen, mutta toiveet eivät aina toteudu. Oli silti hauska seurata, kuinka avovesialue pikku hiljaa suureni suurenemistaan.
Ihan loppuun saakka en ehtinyt näytelmää seurata, sillä piti lähteä yöksi kotiin.
Jotenkin sielua riemastuttavaa oli todeta seuraavalla kerralla, että järvi on vapaa. Siitä se kunnon kevät alkaa, ja jo on aikakin kaikkien takatalvien jälkeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti