Läheisellä omakotialueella ja pihoissa on käynyt kauriita useita kertoja talven aikana. Liikennettäkin on kaduilla, mutta siitä kauriit viis välittävät. Alakoululainen kysyi ikkunasta eläimiä katsellessaan, että pureekohan noi. No, varmasti laukkaavat lähelle ilmestyvää ihmistä karkuun, mutta eivät ihan pienestä kuitenkaan hätkähdä.
Lähdin yhtenä päivänä katselemaan rantametsiköstä, näkyisikö nelijalkaisia missään. Ei tarvinnut kuin sata metriä omakotitalojen alueelta kävellä metsään päin, kun huomasin kolme kaurista kauempana. Alueen poluilla lenkkeilee paljon koiraihmisiä, mutta se ei ilmeisesti kauriita häiritse. Puita oli sen verran edessä, että yhtään kunnon kuvaa en saanut. Sieltä hörökorvat puiden välistä minua kuitenkin katselivat.
Jätin kauriit omaan rauhaansa ja iloitsin, että olin niistä kuitenkin vilauksen nähnyt. Pois tullessa kävin ihmettelemässä sisareni perheen autoja. Ne ovat talven aikana muuttuneet "nuolukiviksi", sillä kyljissä on ollut jatkuvasti kauriiden nuolemisjälkiä. Talven tiesuolat ovat kiinnostaneet, ja niitä on käyty lipomassa pääsiäisenkin aikaan. Hassua!
Kun tulin viimeeksi mökiltä, oli lähellä kauriskolari. Oikealta hyppäsi iso uros ojan yli tienpenkalle, mutta kääntyi salamana takaisin metsään huomatessaan auton. Jos se olisi jatkanut matkaa suoraan tien yli, tömähdys olisi tullut autoni nokkaan. Säikähdyksellä onneksi selvisin.
Kauriit ovat kivoja, kunhan pysyvät pois teiltä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti