Aprillipäivänä olin mökillä. Viime käynnistä vierähti puolitoista viikkoa, joten lunta oli tupruttanut. Ensi töikseni tein lumitaidetta eli sydämen rantaan, kuten meillä aina talvella on tapana, ja lapion polkuja.
Aurinko lämmitti ihanasti verannalle, vaikka järvellä olikin kylmä pohjoisviima. Söin mukanani tuoman lounaan luonnon helmassa ja katselin järvellä ohi hiihtäviä. Yksi mönkijäkin huristeli. Ah, miten oli ihanaa!
Samalla mietiskelin nykypäivän aprillausta. Silmääni osui netissä someotsikoita, joissa julkkikset kertoivat aprillauksistaan. Päivästä on tullut yleinen valehtelupäivä, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli juoksuttaa.
Vanhassa aapisessa oli tarina mummosta, joka lähetti lapsenlapsensa lainaamaan naapurista makaroninsiemeniä. Tässä tarinassa oppilaille aina avautui se vanha ja oikea aprillipila. Onneksi sisareni soitti illalla ja kertoi, miten hän oli juoksuttanut perheenjäseniään, joten en ihan vaipunut epätoivoon tästä nykyajan aprillauksesta. 😀
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti