Maa verhoutuu kukkasiin,
puun silmut puhkeaa,
ja palmunoksaa minäkin
saan tässä heiluttaa.
(Jaakko Haavio)
Koulussa lasten kanssa väkerrettiin virpomaoksia - minä myös yhden omin pikku kätösin. ;>)
Karjalan evakon tyttärenä pääsin virpomaan jo aivan pienenä. Sitä tapaa olen jatkanut koko elämäni. Aikuisena olen virponut vanhemmat, kummit ja isovanhemmat ja tänäänkin yhden henkilön livenä ja muut virtuaalisesti.
Päivällä tapasin ihanan pikku pupun videolla ja hän tulee myöhemmin hakemaan palkkionsa. Mukavaa, että perinne jatkuu. Minua ei haittaa, vaikka nykyvirpojat pukeutuvat pääsiäisasuihin, vaikka jotkut sitä paheksuvatkin syvästi. Tavat ja perinteet muuttuvat ja kukin toimii vakaumuksensa mukaan.
Hiljainen viikko alkaa ja pääsiäinen lähestyy. Valo lisääntyy, talvi on takana ja aurinko paistaa voimaannuttavasti. Ihana aika elää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti