Kauriit

 

Lauantaina kävimme mökillä. Oli harmaa, hiukan sumuinen sää, mutta ei se haitannut. Ajoimme mökille saakka, sillä tie oli hyvässä kunnossa.

Huomasin heti, että tavanomaisesta poikkeavat jäljet löytyivät pihasta. Niitä oli runsaasti myös rinteessä ja rannan jäällä. Kauriita! Olivatkohan ne käyneet rinteen pälvipaikoissa ruokailemassa? Mustikanvarvut ovat niiden herkkua. Olisipa ollut hienoa nähdä ne ihan livenä, tosin minulle pelkät jäljetkin riittivät tuomaan kosolti iloa.

Olen nähnyt useita kertoja kesäisin kauriin uivan vastarannalta meidän rantaan. Siinä ilmeisesti menee ikiaikainen järven ylityspaikka, sillä eläimet uivat aina samasta kohtaa, vaikka mökkejäkin on tullut kummallekin puolelle järveä. Nämä hetket ovat olleet hienoja seurata. Suhteellisen pieni eläin, uintimatkaa noin 700-800 metriä, ja niin vaan ylitse tullaan että heilahtaa!

Hyvin päästiin paluumatkalla isot mäet ylös eikä edes nelivetoa autossa tarvittu. Toinen yllätys odotti päätiellä: Siellä kauris oli juuri ylittämässä tietä. Hiljensimme vauhtia ja pellon kohdalla pysähdyimme katselemaan. Kauriita olikin viiden yksilön lauma. Ennen kuin ehdin saada kännykän esille ja laukaisukuntoon, eläimet olivat siirtyneet jo tien vierestä kauemmaksi. Ehdin saada kuitenkin surkealaatuisen kuvan muistoksi kohtaamisesta.

Kaurislauma siirtyi metsän hämäryyteen ja me jatkoimme matkaa iloisina kokemastamme ja näkemästämme.