sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Sadesään mietteitä


Viime päivät olemme taas pidelleet sadetta. Ei yhtään kurjaa! Voi sytyttää takkaan tulen, nukkua ihanat päiväunet, arvailla sademittarin lukemaa ja saunoa tuulen tuvertaessa ja sateen ropistessa. Ei siis yhtään hullumpaa lomaelämää. Sateen lomassa on joka päivä aurinkokin pilkistänyt. Auringon paisteessa on heti ihan kuuma, sateen sattuessa vilukissa laittaa nopeasti villasukat jalkaansa.


Tänään ajelimme kapeaa kylätietä peltojen keskellä. Katselin tien viereltä kurjenkelloja ja löytyihän niitä. Kesä on edennyt niin hurjaa vauhtia luonnossa helteiden vauhdittamana, että kohta kaikki kukat ovat kukkineet - horsmakin aloitteli jo kesäkuun viimeisellä viikolla. Muistan aiemmilta vuosilta, kuinka sen kukinta on ollut merkki loman loppumisesta ja koululaisten paluusta opinahjoonsa. Nyt ei elokuussa varmasti kuki enää mikään kasvi, jos tätä vauhtia mennään.

Onneksi kesää on vielä paljon jäljellä. Siitä nautitaan!

2 kommenttia:

pappilanmummo kirjoitti...

Jo näkyi kukkivan keltainen pietaryrttikin.
Ja pian pääsee poimimaan musstikoista, sinertävät jo! tai vihdoin?

Jaana kirjoitti...

Mustikat meilläkin jo sinertää, tosin niin vähän vielä, ettei keräämään päästä. Kohta voi kuitenkin jo maistella.