Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu...
(Eino Leino)
... paitsi, ettei kuulu ruislinnun ääntä eikä näy täysikuu: Tuulee niin, että taitaa haivenetkin irrota päästä, eikä tässä ujelluksessa muuta kuulu kuin tuulen kohina! Lippu lepattaa viivasuorana. Onkohan riekaleina, ennen kuin iltaan päästään? Tällainen tämän vuoden runon ja suven päivä - ei ehkä sieltä herkimmästä päästä!
Runon ja suven päivän viettämistä ehdotti näyttelijä Veikko Sinisalo -90-luvun alussa. Ensimmäisen kerran sitä vietettiin vuonna 1992. Ilahduin itse suunnattomasti, kun intohimoisena liputtajana sain kesälle yhden uuden liputuspäivän. Nyt niitä on useampiakin jo, kun kohta saa liputtaa Helene Schjerfbeckille ja kuvataiteelle ja vielä elokuun lopulla Suomen luonnolle.
Tänä suven ja runouden merkkipäivänä välillä sataa, välillä paistaa. Söin lounaan ulkona, mutta hiivin sisälle, kun tuulenpuuskat taivuttivat rantapuita niin hurjan näköisenä, että pelkäsin niiden latvusten kohta lentävän syliini. Hetken päästä tuli taas sadetta rankasti ja jo iltapäivällä sai nauttia auringosta sekä juoda päiväkahvit verannalla. Suomalaista kesää! Ei käy lomanvietto tylsäksi.
2 kommenttia:
Yllätin joskus kakarana vanhempani, kun ajoimme jostain syystä lauantai-iltana mökkipaikkakunnalta kohti Mänttää ja Parkkuun kylän kohdalla pohdin takapenkiltä: On ehtoo hämäräinen, ja saunat sauhuaa. Ruislintu yksinäinen
vain jossain narahtaa. :)
:) Vau, olipa oivallus pienen tytön mielessä! Tuo runo on sävelletty meidän paikkakunnan naislaulajille, olikohan Rouhiaisen sävellys. Sitä olen monesti kuorossa laulanut niin Suomessa kuin esiintymismatkoilla ulkomaillakin.
Lähetä kommentti