Viikonloppu tuli taas tarpeeseen. On ollut voimaannuttavaa vaellella täällä metsän keskellä ja nauttia järvimaiseman syksyisestä hiljaisuudesta.
Päiväkävelyllä huomasin, että sieniä on putkahtanut esille. Luulin jo, että kuiva kesä kuihdutti sienisadot kokonaan. Metsätien varrella oli karvarouskuja, kuusten alla lampaankääpää, nummitatteja oli paljon ja "roskasieniä" jos vaikka kuinka.
Mökin pihasta heittelin metsikköön isot kasat koivunkantosientä. Sehän on hyvä sieni, mutta minun sienestämiseni on nyt ohi, kun vatsa ei kestä juuri muuta kuin kantarellia ja pieniä määriä suolasieniä, jos ne on hyvin keitetty. Nytkin jätin kaikki sienet muiden kerättäviksi.
Yksi kantarelli löytyi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti