lauantai 8. heinäkuuta 2017
torstai 6. heinäkuuta 2017
Runoa ja suvea
Yli metsän koitti jo päivän koi,
kun nurmella neitonen kulki,
kukat kukkivat auki jo umput loi,
jotk` eilen illalla sulki.
Ja neitonen nuori se nurmella vain
niin hiljaa, hiljaa astui,
ja kukkaset nyökkäsi kuiskuttain,
kun kasteessa helmat kastui.
(Eino Leino)
keskiviikko 5. heinäkuuta 2017
tiistai 4. heinäkuuta 2017
Salakan kutu
Tänään päivällä uimaan mennessä laiturin tyvessä kävi kova kuhina ja melske: Salakan kutu oli käynnissä. Katselin ja kuvasin sitä lumoutuneena, sillä edellisen kerran olen osunut paikalle kauan sitten lapsuudessa. Silloin useanakin kesänä ihmettä seurattiin. Nyt aikuisena en muista nähneeni tätä näytelmää kertaakaan.
Salakat parveilivat kutemassa rannan pituudelta kivien päällä ja laiturin alla. Kova oli kuhina eivätkä ne juuri kiihkon melskeessä häiriintyneet edes ihmisten uimisesta. Mielenkiintoista oli niitä seurata. Välillä ne molskivat lähes pinnan päällä veden pärskiessä. Harmi, että kamera ei oikein pysynyt perässä tai oikeammin objektiivi olisi pitänyt olla erilainen. No, kivat muistot jäivät!
maanantai 3. heinäkuuta 2017
Sadesää
Ulkona sataa. Juhannusruusu rannassa on eilen avannut ensimmäisiä kukkiaan, mutta nyt niitä ei pääse ihastelemaan.
Luulin äsken ukkosenkin jyrähtelevän, mutta ääni olikin koelentueen Hornetista. "Leivän ääni", kuten edesmennyt isäni tapasi sanoa. Koskaan eivät ole mökkipitäjän lentokonetehtaan koneiden äänet häirinneet minua. Ihmettelen joskus ihmisten narinaa lentomelusta täällä maalla, sillä niin harvoin sitä kuitenkin kuuluu. Toista on esim. Helsinki-Vantaan lähistöllä...
Sadepäivänä on hyvä hoitaa asioita. Olen pisaroiden ropistessa mökin kattoon varannut lääkäriajan turvonneelle polvelle, autolle huollon, tehnyt päivälehdelle jakelun keskeytyksen ja sopinut muutaman tapaamisen keskiviikolle. Mukavaa, kun osan voi hoitaa netissä ja loputkin puhelimitse takaisinsoitolla.
Kun sateessa tuli pieni tauko, kävin pesemässä pihassa auton. Sopivaa sadepäivän hommaa sekin. ;>)
sunnuntai 2. heinäkuuta 2017
Vilkas viikonloppu

Vilkas viikonloppu on takana. Ensin vietettiin perjantai Lapin vieraan kanssa ja lauantai sekä sunnuntai Itä-Suomesta tulleiden ystävien seurassa. Sää oli mitä ihanin, joten kesälomavieraat saivat nauttia järvenrantatunnelmasta parhaimmillaan. Savustettu lohi ja grillatut banaanit jäätelön kera kruunasivat yhdessäoloa.
Tänään iltapäivällä olimme seuraamassa kansanoopperaa Kitusuon Sofia, jonka libretto oli Jorma Panulan käsialaa ja ohjauksesta vastasivat Seppo ja Tapio Parkkinen. Pääosissa lauloivat Ulla Paakkunainen sekä Olli Tuovinen. Lisäksi mukana oli suuri määrä paikallisia muusikkoja.
Esitys oli hieno, tositarinaan pohjautuva rakkausdraama vuoden 1918 tapahtumista. Lähes paikallisin voimin toteutettuna se ei ollut mikään pieni ponnistus. Hienoa, että yleisö palkitsi suuren työn täysillä katsomoilla joka esityksessä. Jopa parkkipaikan löytäminen oli vaikeaa... ;>)
Esitys onnistui hyvin ja musiikillinen työskentely oli kaikilta osin varmaa. Ainut häiritsevä asia oli mielestäni sähköisten kosketinsoittimien käyttö. Kun paikalla oli orkesteri, olisin itse toivonut akustista pianoa, harmonia tai vaikkapa harmonikkaa sähkösoitinten tilalle.
Vilkkaan viikonlopun jälkeen on mukava alkuviikosta keskittyä arkisiin asioihin, kuten pyykinpesuun.
keskiviikko 28. kesäkuuta 2017
Iloa ja kiitollisuutta
Kesäisessä illassa mieli on iloinen ja kiitollinen monestakin asiasta:
- Mukava juhannus on eletty. Ei haitannut epävakaa sääkään, vaikka sadetta oli joka päivä. Aattoilta oli kuitenkin aurinkoinen ja kaunis. Sain viettää aikaa rakkaan ystävän, kummitytön ja tämän sisaren kanssa sekä tavata ystäviä.
- Kummityttö on päässyt opiskelemaan luokanopettajaksi mummin ja minun jalanjälkiä seuraten. Olen niiiiiiin iloinen! Nuoren suuri unelma on toteutumassa, ja kakkosvaihtoehtoonkin olisivat ovet avautuneet. Uskomatonta, sillä juuri lakin saaneelle emme kuvitelleet vielä sisäänpääsyä haaveammattiin! Suuren ilon keskellä toivon jokaiselle nuorelle onnea elämään: opiskelupaikkaa tai työtä. Se olisi tärkeää tässä elämän murrosvaiheessa.
- Tällä viikolla sain tavata Usassa asuvan serkkuni pojan ensimmäistä kertaa. Nuori mies oli iloinen sekä reipas tuttavuus, jonka kanssa oli mukava vaihtaa kuulumisia ja kertoa isänsä lapsuudesta tämän synnyinmaassa. Toivottavasti näemme tulevaisuudessa hänet sisariensa kera pian uudelleen.
- Eilen saapui mökin uusi sohva. Yllätykseksi se oli osina, mutta onneksi saimme sen koottua suhteellisen helposti - mitä nyt yhtä osaa pyöriteltiin... Olen todella tyytyväinen, sillä sohva on juuri sellainen kuin kuvittelinkin. Vanha sohva jäi käyttöön ja löytyy nyt saunakamarista.
- Loppuviikolla saamme vieraita niin Pohjois- kuin Itä-Suomestakin. Sää lämpenee ja sade vaihtaa kaistaa...
- Tänään on Ruokolahden leijonan muistopäivä. 25 vuotta sitten mekin sitä metsästimme oopperajuhlien ja Mikkelin musiikkijuhlien välipäivinä, huonolla menestyksellä. Ei näkynyt hännänpäätäkään - eikä edes eukkoja kirkonmäellä!
- Loma... Ihana kesäloma!
Tunnisteet:
ilo,
juhannus,
kesä,
kummilapset,
lapset ja nuoret,
suku,
ystävät
lauantai 24. kesäkuuta 2017
Juhannuspäivä
Mä uinun nuorella nurmella,
ja taivas siintävä ylläni päilyy,
ja lintuset ilmassa leikkiä lyö,
ja puiden lehdet ne hiljaa häilyy.
Ja tuoksua, nuoruutta täys on maa -
oi, Suomeni suvea hurmaavaa!
(Niilo Mantere)
perjantai 23. kesäkuuta 2017
Juhannusaatto
Pyhät on pihlajat pihalla,
pyhä on kukka pihlajassa,
marjaset sitäi pyhemmät.
Pyhä on kuusikon käkönen,
pyhä on suvinen ilta,
pyhempi Juhannusjuhla.
(Eino Leino)
Kaunista, kesäistä suven juhlaa!
keskiviikko 21. kesäkuuta 2017
Mökkielämän ihmeellisiä seikkailuja
Tämä mökkipäivä alkoi rastaspariskunnan häädöllä, vaikka luontoihmisiä olenkin. Pihassa oleva tiheä pieni kuusi on ennenkin ollut räkättirastaiden pesäntekosuosiossa ja taas tänä kesänä. Muutamassa päivässä oli pesä lähes valmis, mutta tänään se pudotettiin alas. Yritteliäästi pariskunta kuitenkin pyöri paikalla myöhemminkin, joten ongenvavan päässä oleva punainen iso muovipussi laitettiin pelotteeksi. Se tehosi. Taisivat löytää metsän puolelta rauhallisemman pesäpaikan. Keskelle ihmisten pihamaata ei tarvitse tulla, kun metsämaata on silmän kantamattomiin tarjolla.
Sateiden jälkeen kesäkukat ovat ryöhähtäneet kukkimaan. Yritin kiertää nurmikon ajossa kissankäpäliä, jotta ne saisivat rauhassa kasvaa ja kukoistaa.
Huussin katto on sammaloitunut. Tänään siitä poistettiin sammalet, joita oli onneksi vain toisella lappeella. Juuri työn viime metreillä teräsharjasta katkesi varsi. Pitänee hankkia uusi. Kumman heikkotekoista tavaraa kaikki nykyaikana, sillä tämäkään yksilö ei ollut varmaan kuin 15 vuotta vanha!
Vesipumpun letkun pää on pitänyt meitä jännityksessä. Ensin irtosi naru, ja pää meni pohjaan. Sitten seuraavaksi koho kellutti päätä ja painona olleita kiviä niin voimakkaasti, että piti käydä siirtämässä pää oikeaan paikkaan. Emme ehtineet edes maihin veneellä, kun letkun pää oli taas siirtynyt monta metriä laiturin viereen. Narua jatkamalla saatiin merkkikohon voima pienemmäksi ja nyt pää on pysynyt painoineen siellä, missä pitääkin.
Voimakas tuuli on myrskynnyt koko päivän, mutta onneksi aurinko on paistanut illan, joten on ollut todella kaunista. Toivottavasti sateet olisivat jo ohi tältä viikolta. Eilen tulikin vettä koko päivän ja huomasimme, että alamökin verannan katto vuoti. Tänään sinne kiivettiin ja kumauteltiin vasaralla peltikaton nauloja, jotka olivat nousseet ylös. Samalla putsattiin rännit.
Huomenna toivottavasti voi jo rauhoittua juhannuksen viettoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
