Mielenkiintoinen päivämäärä: 22.2.22
Mieleni juuttuu välillä kiinni numeroihin. Varsinkin tällaiset erikoiset päivämäärät huomaan oitis. Uutisissa juuri kerrottiin, miten maistraattien vihkimisajat ovat menneet kuin kuumille kiville joka puolella Suomea. Myös kirkoissa avioidutaan tänään, vaikka yleensä tiistai ei varmaankaan ole kovin yleinen vihkipäivä. Sulhasten helppo muistaa... ;>)
Tämä päivä on minulle henkilökohtaisesti tärkeä päivä: edesmenneen isäni syntymäpäivä. Hän oli syntynyt 22.2.33, joten hän olisi täyttänyt tänään 89 vuotta. Leukemia päätti elämän, kun hän oli 51-vuotias.
Numerot ovat mukavia! Koulussa pidin matematiikasta, kun se oli niin vaivatonta. En kuitenkaan halunnut lukiossa pitkälle matematiikalle, sillä se olisi vaatinut luultavasti ponnisteluja. Paljon helpompi oli ahertaa helppojen laskujen kanssa. Nykyisin pysäytän auton ja ihailen matkamittarin erikoisia lukemia, esim. 67676, tai herään huvittuneena keskellä yötä, kun kello näyttää 3.33. Hauskoja lukemia!
Onnea ja iloa tähän päivään meille kaikille!
2 kommenttia:
Liian varhain menetit isäsi...
Mutta sama homma, en koulussa voinut sietää matikkaa. Mutta kauppaopistossa ja myöhemmin ammattikorkeassa ei ollut ongelmaa. Koska kummassakin paikassa keskityttiin arjen matikkaan (ei oppilaan abstraktin ajattelu kohentamiseen kuten lukiossa). Onneksi mulla oli kuitenkin lukiossa taitava yksityisopettaja että pääsin läpi siitä hommasta. Puff! Ja kyllä, tietyt "luvut" herättävät myös meikäläisen...
Kiitos, niin menetin.
Minulle lukiossa ja yliopistossa matematiikka oli aina helppoa, mutta tiedän, että pitkää matikkaa en olisi jaksanut. No, eipä sitä ole tarvittukaan. Tällä lyhyellä olen hyvin pärjännyt ja luulen pärjääväni edelleen. :>)
Lähetä kommentti