sunnuntai 13. helmikuuta 2022

Mökillä pitkästä aikaa


Lauantaina kisojen jälkeen lähdettiin käymään mökillä. Edellisestä käynnistä olikin aikaa. Taisi olla joululomalla. Tien oli aurattu, mutta viimeisen sateen jälkeen ei, joten auto jätettiin pitkän mäen päälle.


Ihan pihassa aura ei ollut käynyt, joten kunnioitettavasti on hankea lapioitavaksi. Emme tehneet tällä kertaa yhtään mitään, sillä minun polveani ja miehen selkää pitää varoa. Talviselta näytti. Lumia emme ole kolmeenkymmeneen vuoteen pudotelleet katoilta, emmekä aio nytkään. Aina ovat katot aiemminkin kestäneet...


Grillipaikan viereen ulottui auraus, joten makkaraa päästään seuraavalla kerralla paistamaan. Tosin lapioida pitää! Kolme kuusta olivat lumimöykkyinä grillipaikan vieressä.


Kettu oli kävellyt tietä pitkin mökille. Pihassa se oli jatkanut umpihankea metsän siimekseen.


Ilmeisesti olemme sen alueella, sillä useita reviirimerkintöjä näkyi jälkien vieressä. Liekö ollut uros. Muutama jäniskin oli hyppinyt ja oravan jälkiä näkyi myös. Joskus on talvia, jolloin hanki on aivan koskematon. Joulukuussa jänikset olivat temmeltäneet pihassa oikein kunnolla ja syöneet ruukusta piikkisen ruusun. Talvi on siitä kiva, että jäljet kertovat terveisensä.


Mitähän ensi kerralla näkyy?
 

Ei kommentteja: