Lauantaina päiväkävelyllä eksyin Kiusalan taideyhteisön puistonäyttelyyn. Liekö korona antanut sysäyksen näyttelyn teemalle.
Monenmoisia hahmoja oli ilmestynyt nurmikolle oleilemaan.
Jotkut pääsivät lentoonkin ja heiluivat hurjasti kovassa tuulessa.
Tämä oli suosikkini. Sympaattisen oloinen, ehkä variksen sukulainen...
Puistonäyttelystä astelin vanhan kellarin galleriaan.
Nykytaidetta tulvi vastaan kellarin kosteassa hämäryydessä.
Tämä näyttely on varmasti kiinnostanut lapsiakin. Harmi, ettei meidän suvun 9-vuotias ollut tällä kertaa kanssani.
Tänä kesänä kaikki taidenautinnot ovat jääneet hiukan vähemmälle. Onneksi on ollut kuitenkin mahdollisuus joissain näyttelyissä ja konserteissa käydä. Ties kuinka rajatuksi elämä myöhemmin syksyllä vielä asettuu.
4 kommenttia:
Aika jännä tuo Gellaria. Olen sattuneesta syystä oleskellut viereisessä talossa aika paljon aikanaan. Gellarian kohdalla oli aikanaa samanlainen talo, mutta siihen osui sodan aikana pommi.
Ihan hauska näyttelypaikka! Luovaa ajattelua järjestäjiltä.
Kivoja vauhtikuvia
Mukavaa, kun tällaisia pienimuotoisiakin näyttelyitä järjestetään.
Lähetä kommentti