Joka huushollissa taitaa olla paikka, johon tulee laitettua kädestä sellaista, jota ei oikein osaa muualle sijoittaa. Ainakin minulla on sellainen työhuoneessa, jota nimitän romukaapiksi. Iso kaappi, 7 hyllyä ja täynnä kaikenlaista roinaa.
Pitkän etätyöpäivän lomassa kävin sitä aina välillä kurkistelemassa ja jotain pois heittämässä. Työkoneilla istuminen imaisee mukaansa, joten on pakko kehittää liikkumista ja puuhaamista välillä. Työpäivän päätteeksi koko huone oli mullin mallin: tavaraa lattialla, sohvalla ja pöydällä.
Ajattelin ensin tyrkätä oven kiinni, mutta myöhemmin illalla sain inspiraation. Kuuntelin Simojoen Pekan striimattua konserttia ja samalla siivosin kaapin lähes kuntoon. Aina välillä katselin pienen hetken konserttia. Oikeastaan tylsä homma sujui ihan itsestään musiikin säestyksellä. Samalla muistelin Päiväkummun kesiä, joissa Pekan kanssa polut risteytyivät monet kerrat.
Kaapista löytyi mm. iso määrä laatikoita, joita olin säästänyt kai lahjalaatikoiksi. Kuvassa olevien mukienkin laatikot olivat tallessa. Ronskilla kädellä heittelin pois vaan! Nyt on kaappi kunnossa yhtä hyllyä lukuunottamatta ja eteisessä kolme pussia menossa roskikseen tai kierrätykseen. Olen tyytyväinen tämän viikonlopun aloitukseen.
4 kommenttia:
Heips! Onko Päiväkumpu se, missä me oltiin riparilla? Jotenkin kuvat näyttää hieman erilaisilta, kuin silloin...paitsi Riihikirkko näyttää tutulta.
Kyllä vaan. Sinne on rakennettu uutta, joten ei ihme, jos näyttää oudolta. En minäkään ole käynyt moneen vuoteen. Viimeeksi olimme kuoron retkellä ja siitä taitaa olla jo 10 vuotta aikaa.
Ja eikös me saatu katsoa Silvian ja Kalle-Kustaan häät? Muuten ei telkkaria saanut katsoa :) Hohhoijaa, Vickan on jo 43!
Niin se aika kuluu!
Lähetä kommentti