tiistai 24. heinäkuuta 2018

Viilennystä


Tuttavaperhe kertoi, että tukalana hellepäivänä laitetaan perhe autoon ja lähdetään kaupunkiin shoppailemaan. Minä kuuntelin juttua täysin ällistyneenä, kunnes tajusin jutun juuren: Ilmastoitu auto ja viileä ostoskeskus!

Nykyautot ovatkin helteillä verrattomia. Eilen ajoimme 500 km ja hiki ei tullut kertaakaan. Tosin varovainen saa olla ilmastoinnin kanssa, ettei tule kipeäksi. 

Toista oli 30 vuotta sitten. Muistan kaamean kuumuuden Fiestassa, jota yritettiin laannuttaa ikkunoita auki pitämällä. Hiukset vain pöllysivät.

Lähikaupassa helteellä on jopa niin viileää, että alkaa viluttaa pienissä vaatteissa. Ymmärrän kyllä, että pienten lasten kanssa viileässä autossa päiväunetkin onnistuvat paremmin kuin helteiden lämmittämässä kodin makuuhuoneessa. Ostoskeskuksissa on viilennys, monissa isoissa puuhapaikat tai huvituskeskukset lapsille, jolloin hikiset kiukkukohtaukset unohtuvat. 

Onnellinen olen, kun istun alamökin verannalla, saan pulahtaa uimaan monia kertoja päivässä ja illalla tarvittaessa viilentää mökkiä ilmalämpöpumpulla. Kaupungissa olisi ihan toinen juttu, vaikka kaikki ikkunat olisivat auki. Lämpötila olisi varmasti sietämätön varsinkin nukkumista ajatellen. Vanhana mummona tarvitsen sinne jonkinlaisen viilennyskoneen - sitten kun en enää mökillä pysty olemaan.  

Muistan kesän 2001, jolloin kävin sairaalassa sytostaattihoidoissa. Vanha Pikonlinnan sairaala oli tuskaisen kuuma ja lisäsi muutenkin hoitojen aikaansaamaa pahaa oloa. Eilen kuuntelin surullisena uutisista tietoja helteen uuvuttamista vanhuksista. Vuodeosastot pursuavat ja vanhuksia laitetaan takaisin koteihinsa liian aikaisin. Siellä he ovat kotihoidon vastuulla - tai ypöyksin, vain palatakseen takaisin päivystykseen parin päivän kuluttua. 

Helteellä on kahdet kasvot. Me terveet ja hyvävoimaiset iloitsemme lämmöstä. Ei tällaista ole koettu sitten lapsuusvuosien, jolloin aina kesät olivat kuumia - ainakin muistoissa. 

Ei kommentteja: