"Minä silitän pupua, niin sitä ei pelota."
Sain tänään hakea pikkumiehen hoidosta, kun äiti teki 11 tuntista työpäivää ja isi oli kuntoutuksessa. Ihana, ison siskon Tanskan tuliaisina tuoma pitkäkorvainen pupu oli kaikki kaikessa kainalossa suurimman osan ajasta. Pupun nimi oli Apila! Aika hieno nimi.
Söimme välipalaa, leikimme, luimme kirjoja ja juttelimme. Iso asia oli tuleva 4-vuotissynttäripäivä. Samppa tiesi, että siihen on kaksi viikkoa ja hienosti osasi näyttää sormillaan, kuinka monta vuotta hän täyttää.
Yöksi vein hänet isovanhemmille ja poika oli asiasta niin innoissaan, että hyppi tasajalkaa pupunsa kansa. "Kivaa, kivaa", hän kiljui hyppyjen lomassa.
On hienoa, kun vanhemmilla on tukiverkostoa ympärillään auttamassa lastenhoidossa. Aina välillä tulee tiukkoja päiviä, jolloin todella tarvitaan apua. Samppa on sisaruksineen onnellinen lapsi, kun samalta paikkakunnalta löytyy isovanhemmat sekä tädit, jotka auttavat kiperissä tilanteissa. Ja niitähän tulee aina silloin, kun varaa ei olisi minkäänlaisiin yllätyksiin!
2 kommenttia:
Kuulostaa kivalta! Teillä on siellä vähän sellainen etelä-eurooppalainen verkosto! Täällä mamma-loma on 3 kk, koska oletetaan että perhe hoitaa lapsen eli jompikumpi isoäiti. Ala-aste ikäinen ei saa yksin mennä kouluun tai tulla sieltä (laki) vaan hänellä tulee olla saattaja. Iloista syksyä!
Kiitos!
Onneksi on verkosto! Lapsiperheelle se on kullan arvoinen. Meillä opetetaan lapsille itsenäisyyttä mielestäni vähän liiankin aikaisin. Alakouluikäisen pitäisi osata omin päin jo monenlaista, vaikka todellisuudessa 10-vuotiaskin on vielä pieni, paljon aikuisen ohjausta tarvitseva. Esim. kotiin jätetään jo tämän ikäisiä yöksi ilman aikuista, joka ei ole viisasta.
Lähetä kommentti