Täällä päivittelen blogia alaverannalla ilta-auringossa ja tunnelmoin. Mikä ihana, lähes trooppinen yö tulossa! Mitäpä, jos valvoisi toisiksi viimeisen lomaillan pikkutunneille kesäyöstä nauttien?
Aamulla lähdin parturiin ja kun sieltä palasin, istui pikku Samppa mökin rappusilla puhallellen saippuakuplia. Verratonta seuraa! Nautin katsellessani, miten hän heitti pallon rappusia alas ja kipaisi sen hakemaan huutaen: "Täältä minä tulen auttamaan!" Ja taas rappuset ylös uudestaan heittämään! Tämä toistui parikymmentä kertaa peräkkäin. :=)
Kun pikkumies seurueineen lähti takaisin kotiinsa, aloimme tehdä takkapuita kaadetusta koivusta. Moottorisaha lauloi, minä vaan vierestä päällysmiehenä seurasin ja pöllejä syntyi vauhdilla. On se helppoa, kun sen osaa! Sitten heilui kirves ja pölleistä syntyi klapeja, jotka sain ruinauksen jälkeen ;=) pinota. Huomenna jatketaan loput pöllien palastelut.
Nyt on takkapuita tiedossa pitkäksi aikaa. Kun hellekausi päättyy, saa tunnelmoida takkatulen ääressä pitkälti syksyyn, vaikka näitä puita poltetaan vasta ensi kesänä. Takkatuli on niin kiehtova! Niitä mökkielämän iloja...
2 kommenttia:
Ylivuotisia puita tarvitaan - tuoreet eivät pala kunnolla eivätkä lämmitä.
Juhlaa, kun on kunnon koivuhalkoja.
Nyt niitä riittää taas muutamaksi kesäksi!
Lähetä kommentti