maanantai 27. tammikuuta 2014

Ystävyys

Olen saanut vieraakseni hyvän ystäväni. Vuosien varrella olemme välillä olleet hyvinkin paljon tekemisissä, välillä on ollut kausia, jolloin emme syystä tai toisesta ole pitäneet kovinkaan tiiviisti yhteyttä.

Hyvän ystävän tunnistaa siitä, että vuosienkin jälkeen tavatessa ystävyys jatkuu kuin emme olisi erossa olleetkaan. Tuntuu, kuin edellinen tapaaminen olisi ollut eilen ja kaikki jatkuu siitä, mihin viimeeksi jäätiin.

Eilen sain ystäväni vieraaksi ja tuskin maltoimme nukkumaan mennä. Niin paljon juttua, kerrottavaa ja jaettavaa olisi ollut. Aamulla jatkettiin mihin illalla jäätiin. Päivän aikana on ollut ihanaa jutella, jutella ja jutella monen vuoden asiat. Onneksi saan pitää ystäväni täällä vielä huomiseen. Niin monta asiaa on vielä jaettavana, puolin ja toisin.

Hyvä ystävä on kultaakin kalliimpi. Olen niin kiitollinen tästä ystävyydestämme!

2 kommenttia:

pappilanmummo kirjoitti...

Olet oikeassa: hyvä ystävä on kultaakin kalliimpi.
Mukavaa aikaa ystävän kanssa! Iloa tuosta käden sairaudesta on kuitenkin ;)

Jaana kirjoitti...

Kiitos!
Käsi on jo vähän parempi.