sunnuntai 26. elokuuta 2012

Urkuviikko




Seurakuntamme urkuviikko alkoi viime sunnuntaina ja päätöskonsertista tulin juuri. Viikko sisälsi seitsemän konserttia, joista kaksi oli lapsille.



Kuutena vuotena olen ollut ideoimassa ja juontamassa lastenkonserttia sekä jakanut urkuviikon mainokset ympäri kuntaamme ja naapuriinkin. Viime keväänä ilmoitin, että töiden vuoksi jätän tämän vuoden hommat väliin, vaikka itse konsertteihin toki osallistunkin kuulijana.



Viikko oli onnistunut. Oli urkukonsertteja, kitaraa, lied-duoa, yksinlaulua ja lapsille viehättävä urkusatu, jossa Pikku karhu ja Tiikeri seikkailivat. Olin sitä kuuntelemassa ekaluokkalaisteni kanssa ja he pitivät siitä kovasti. Itse pidin eniten puhtaista urkukonserteista. Koska meillä on ranskalaisromanttiset urut, kuulimme Dubois´n, Guilmantin, Franckin, Viernen ja Widorin teoksia, joista itse paljon pidän. Mukana oli tietenkin myös  J.S. Bachin sävellyksiä.



Ainut asia, joka kirvoitti keskustelua ja josta itse sain harmaita hiuksia, oli mainostaminen. Kukaan ei jakanut mainoksia! Ainoat maininnat olivat srk:n sivuilla ja kirkon ilmoitustaululla. Jostain mykkyrästä johtuen lehdenkin puffit puuttuivat. Voi, voi! Ei ihme, että kuulijakunta oli harvahkoa. Olen puhumasta päästyäni paasannut vastuuryhmässä konserteista tiedottamisen tärkeydestä, mutta ilmeisesti kuuroille korville. Miksiköhän mainostaminen on niin vaikea taiteenlaji?



No, ehkä tästä taas opitaan jotain! Ensi syksynä taidan ottaa taas harteilleni mainosten jakelun. Oma apu paras apu!



Ei kommentteja: