Liikenteessä ja uimassa

Tänään kävin töiden jälkeen Tampereella hoitelemassa pari asiaa pois päiväjärjestyksestä. Ajelin ruuhkassa sekä meno- että tulomatkan. Kaupungissa iltapäiväliikenne tiesi seisomista valoissa ja tuntui, että joka puolella oli ruuhkaksi asti kiireisiä ihmisiä.



Kyllä olin onnellinen kotiin ajaessani, ettei tarvitse asua suuressa kaupungissa. Täällä maalla puuttuvat monet kaupungin houkutukset, mutta vastapainona on niin paljon muuta. Yksi onnellinen asia on pikkukaupunkimme YHDET AINOAT liikennevalot! Tampereella etenin kilometrin verran keskustassa samassa ajassa kuin meillä ajelisi kymmenkertaisen matkan.



Mökille päästyäni kokosimme pihapöydän, joka kahden tuolin kera tarttui kaupungista mukaan. Ne saivat paikan keinun kaverina pihassa ja vanha kalusto saa haihtua savuna ilmaan, kunhan tulee tyyni keli. Samalla viimeistelimme katon kiinnityksen ilmalämpöpumpun suojukseen. Nyt se kamala ulkoyksikön rumilus on piilossa!



Kaiken aherruksen jälkeen kävin huuhtomassa kaupunkimatkan hiet järvessä. Viimeeksi uin saunasta viime lauantaina ja silloin vesi vielä tuntui kovin kylmältä. Nyt se oli lämmennyt aurinkoisen viikon aikana ihan toisenlaiseksi. Enää ei jalat jäätyneet pohjaan, vaan uskalsi jo nauttia hetken viilentävästä vedestä.



Uiminen täällä rannalla on aivan ihanaa lämpimällä säällä. Silloin sekoaa jo laskuissa päivän uintikertoja miettiessä. Tai toisaalta minä aina juoksen, en ui oikeastaan koskaan. Vesijuoksu ilman vyötä on tosi hauskaa. Vielä kun vesi hieman lämpenee, voin aloittaa. Näin kylmässä vedessä ei juoksu vielä onnistu.



Nyt pitää kömpiä nukkumaan. Hyvää yötä!