Järjestelyjä

Huomenna on sisareni nuorimman tyttären konfirmaatiojuhla. Tällä viikolla olemmekin niitä järjestelleet ja minullekin osui vastuutehtävät: Sain tilata kukat ja leipoa kuivat kakut. Monenlaisia pikkuhommia olen myös hoitanut, kun juoksutyttöä on tarvittu.

Juhlat pidetään vanhassa, idyllisessä maalaistalossa, joka on kunnostettu juhlapaikaksi. Pellolla käyskentelee lampaita, jotka ovat varmaan pikkuväen - ja minun - suosiossa. Tänään illalla kävimme viemässä tarjottavia ja kukat pöytiin. Mukavalta näytti!

Viikolla olen ollut äidin asunnossa siivoamassa vaatekaappeja. Hän ei varmaan ole 30 vuoteen luopunut yhdestäkään asusteesta, joten kahden päivän aherruksen jälkeen vein 13 muovikassillista vaatteita UFFin keräyslaatikkoon ja useita kasseja roskiin. Vielä on juhlavaatteet jäljellä ja sellaisia, joita voisi viedä hänelle palvelutaloon. Olen urakkaani tyytyväinen, sillä sain jopa yhden ison vaatekaapin kokonaan tyhjäksi. Onneksi ei ole kiire, joten homma jatkuu joskus.

Tänään sateisen yön jälkeen ennen kaupunkiin lähtöä huomasin, että laituri jää kohta veden alle runsaiden sateiden jälkeen. Sade oli myös syönyt mökkitien mäen niin pahoille urille, ettei ylös olisi päässyt autolla. Niinpä ensin tein lapiohommia ja sitten kiskoin laituria korkeammalle. Vähän manailin mielessäni, kun tällaiset katastrofin poikaset iskevät aina, kun olen yksin mökillä. Mutta niinpä vain selvittiin!

Aherrusviikko on takana. Huomenna juhlitaan rippilasta...

Miten on niin rauhallista?

Nella-koira tuli noutamaan tänään iltapäivällä pikkumiehen kotiin. Torstaista maanantaihin oli täällä mökillä vauhtia ja vilinää. Mukavaa oli viettää vähän pidempi aika yhdessä. 

Koira nautti, kun sai juosta vapaana ja käydä uimassa. Hiukan ikä jo painaa 10-vuotiasta rouvaa, mutta vähän aikaa jaksaa painaa kuin nuorena konsanaan. Koiruus tulee seuraavaksi hoitoon parin viikon päästä. 

Kun väki iltapäivällä väheni mökillä, lähdin lenkille, ajoin nurmikon ja vielä siivosinkin. Puuhien välissä kävin pari kertaa uimassa. Tänään ei satanut lainkaan, mutta huomenna sitä iloa on taas tulossa - vaihteeksi.

Illan vaihtuessa yöksi ihmettelen rauhaa ja hiljaisuutta ympärilläni... ;>)

Kaikki on hyrskyn myrskyn...

                     

... tai ainakin heikun keikun, Peppi Pitkätossua lainatakseni. Nelivuotiaan kanssa viikonloppu menossa ja kivaa on ollut.

Aamuisin on vielä lelut olleet korissa, mutta hyvin äkkiä heräämisen jälkeen leikit ovat täyttäneet mökin tuvan lattian. Sää on ollut kurja lauantaipäivän iltapäivään asti, joten ulkona ei kovin paljon ole viitsitty olla. Perjantaina käytiin torilla ja mummia katsomassa, jotta ei ihan mökkihöperöiksi olla tultu.

Lauantaina päivällä haimme postin kävellen. Mukana oli puupyssy hyttysiä ja karhuja varten! Postilaatikkojen luona oli lehmiä laitumella ja niitä olisi pitänyt seurata vaikka kuinka kauan, kun olivat niin mielenkiintoisia. Hyvin pikkumies jaksoi lähes kolme kilometriä kävellä.

                      

Lauantaina iltapäivällä sää parani. Kävimme taas mummilla ja sen jälkeen aurinko alkoi paistaa. Söimme mustikoita ja metsämansikoita pihasta, paistoimme lättyjä ja ongimme kuuden kalan suursaaliin mato-ongella. Osa kaloista putosi koukusta laiturille, mutta nelivuotias syöksyi ne paljain käsin pyydystämään ämpäriin. Saalista aina jonkin aikaa ihailtiin, valokuvattiin ja sitten laskettiin takaisin järveen: "Hei, hei, tule takaisin, kun olet kasvanut isommaksi!" Minä nollasin kaikki tunteeni ja olin innolla mukana. Oikeasti inhoan kalastusta, vaikka kalaa suurella mielihalulla syönkin, perkaankin, kun joku sen ensin pyydystää. 

Lopuksi vielä saunottiin kauniin ilta-auringon paisteessa. Sorsaemo toi kolme poikastaan rantaan ja kun osasimme olla hiiren hiljaa, saimme niitä pitkään seurata. Monenmoisia keskusteluja on käyty, osa todella syvällisiäkin. Suuri on tiedonhalu pienellä ja kaikkea tutkitaan mahdottoman tarkasti. Saunassakin piti viemärinreikää ihmetellä ja sain selvittää tarkasti, mistä vesi tulee ja mihin menee. Päivällä kävimme pitkän keskustelun isoisovanhemmista, kuolemasta ja Taivaan kodista. Hienoja hetkiä aikuiselle saada pohtia lapsen kanssa tärkeitä asioita.

Vielä sunnuntainakin saamme yhdessä jatkaa mökkeilyä. Uusi päivä, uudet kujeet...

Herra tienposkessa

          

Viileät ja harmaat sadepäivät jatkuvat. Tätähän Suomen kesä on... Onneksi virkistystä juuri näihin päiviin ovat tuoneet urheilukisat. Sekä jalkapalloa että EM-yleisurheilua on seurattu tv:stä innokkaasti. Kauniina kesäpäivinä olisi niiden seuraaminen ollut vähäistä. 

Mökkeilyn lomassa on huonon sään päivinä lähdettävä välillä maailmalle. Eilen vieraammilla kulmilla löytyi pienen tien varresta postilaatikon viereen uupuneena näin hauskan näköinen herra. Piti oikein nousta autosta kuvaamaan, kun oli niin mukava näky ohikulkijoita ilahduttamassa. Kiitos, hyvä mieli tuli!

Torstai-illasta asti olen ollut hauskassa seurassa. Nuori miehenalku 4 v. viettää viikonlopun mökillä yökylässä. Moneen kertaan on iloiten laskettu mökkiöiden lukumäärää ja hauskaa on ollut. 

Huomenna on tiedossa lättykestit, karkkipäivä ja onkiminen. Voi tätä odotuksen riemua!

Sadepäivän iloa

Keskiajan heinäkuu

Yle Radio 1 lähettää heinäkuussa ohjelmia keskiaikaisella aiheella. Näitä teemaheinäkuita on tullut viime vuosina ja ne ovat olleet aina mielenkiintoisia. 

Täällä mökillä kuuntelen enemmän radiota kuin kaupungissa, erityisesti musiikkiohjelmat kiinnostavat. Tällä viikollakin on tarjolla Viisi keskiaikaista musiikkiminuuttia, Hildegart Bingeniläisen musiikkia, Keskiaikaisia balladeja, Keskiajan uteliasta äänimatkailijaa sekä paljon muita aiheeseen sopivia ohjelmia. Mukavaa kuunneltavaa!

Ehkä on onnellista, että emme kuitenkaan enää elä keskiaikaa. Tekisinpä minäkin aivan muuta kuin naputtelisin tietokonetta. Todennäköisesti en olisi enää edes hengissä!

"Tiesitkö, että Rooman valtakunnan tuho vaikutti lamaannuttavasti Eurooppaan oikeastaan koko varhaiskeskiajan?

Tiesitkö, että keskiajalla ympäri Eurooppaa levisi tanssihulluus?" (Yle Radio 1)

Herkkuja sekä takkatulta

Sadepäivän lomassa oli sen verran poutaa, että sain pihasta kerättyä vähän mustikoita. Niistä oli hauska tuunata päiväkahville mustikkakukot. Hyvältä maistui kermavaahdon kanssa.

Illalla poltettiin takassa tulta. Viileänä ja sateisena lomapäivänä se luo mitä mukavinta tunnelmaa. Sadetta taitaa riittää lähipäivinä meidän kulmilla...

Jalkapalloa

Suvussamme on pieni 4-vuotias jalkapalloilija. Hän on niin ihanan söpö tamineissaan, kun on innolla, kasvot loistaen lähdössä harjoituksiin juoksemaan pallon perässä pienillä nappulakengillään! Jokainen harjoitus on ollut suuri ilon aihe. Kiitokset vetäjille, jotka oikealla tavalla osaavat ohjata näitä pieniä urheilijan alkuja!

Minun myöhäisiltaani täällä mökillä on myös kuulunut jalkapallo - tosin vain katsominen. Pidän jalkapallosta, sillä se ei sisällä väkivaltaisia yhteenottoja kuten esimerkiksi jääkiekko. Tosin pelipaikalla olevat katsojat järjestävät välillä kärhämiä, jotka ovat häpeäksi tälle kuningaslajille. Ranskassa fanien yhteenotot äityivät taas siihen pisteeseen, joka ei liity urheiluun mielestäni millään lailla. Onneksi pahimmat tapaukset puidaan oikeudessa ja niin pitääkin, kun urheilun sijasta rikotaan lakeja. Riehujat ovat rikollisia, eivät mitään faneja!

Islannin uskomattoman hienot pelit EM-kisoissa ovat saaneet ylistystä yllin kyllin ja aiheesta. Pieni maa ja melko suoraviivainen, tehokas peli ovat tuoneet hauskan ja piristävän mausteen kisoihin. Olen ollut niin islantilaisten puolella, kuten aikoinaan Tanskankin. Kyllä väkimäärältään suuresta maasta aina taitavia urheilijoita löytyy, mutta pienen maan loistava onnistuminen on aina ällistyksen aihe, mukava sellainen. Tuskinpa ilman Islannin joukkuetta olisin jaksanut näin paljon pelejä seurata. 

Kiitos Islannille mukavista hetkistä niin television ääressä kuin aikoinaan paikan päällä tällä pienellä saarella. Paljon olen tänä kesänä muistellut muinoista mukavaa matkaa Satujen saarelle. 

Islantiin kannattaa ehdottomasti matkustaa, jos siihen tilaisuus tulee. Maa on niin erikoinen ja eksoottinen, että elämykset ovat taattuja. Suomalaisille jo puiden puuttuminen ja luonnon karuus tuntuvat uskomattomilta, puhumattakaan geysireista tai kiehuvan kuumasta mudasta. Hevoslaumat ja vuosisataiset tarinat - ihanan erikoinen maa! 

Juhlaruokaa

Mökillä on mukava keksiä juhlan aiheita. Tällä viikolla yksi "oikea" olikin.

Syötiin herkullista ruokaa: Pippuripihvit sipulikastikkeella ja maistui kertakaikkisen hyvältä lisukkeiden ja uusien perunoiden kera.

Eilen nautittiin paistettua lohta kapriksilla maustetun kermakastikkeen kanssa. Ainut haittaava tekijä olivat hyttyset, joita muutamia pyöri ympärillä syödessä ulkona. Kattausta en viitsinyt tehdä ihan viimeisen päälle, kun itikat voivat antaa aiheen poistua sisätiloihin jatkamann ruokailua. Onneksi auringon paistaessa hyttyset häviävät. Meillä on mökki niin kuivalla paikalla, että nämä kiusanhenget ovat tänäkin kesänä pysyneet ihan kohtuullisissa lukemissa.

Jälkkärinä tähän aikaan on kiva syödä marjoja. Kirsikat ovat ihania ja mansikkakausi on parhaimmillaan.

Kyllä hyvän ruoan kanssa ajan viettäminen on mukavaa, varsinkin kun ei itse  tarvitse hääriä pääkokkina!

Taideteoksia

Viime päivinä olen kannellut haapapöllejä ympäri pihamaata. Nyt ne ovat "tilataideteoksena" pihassa, sillä ne vaihtoivat yhtäkkiä värinsä vaaleasta vaaleanpunaiseen! Kuvassa ne ovat taas muuttumassa hailakammiksi, mutta yhdessä vaiheessa ne näyttivät tosi pinkeiltä. Varmaan joku haavan ominaisuus, mutta aiemmin en ole tällaista nähnyt.

Kauniita puukiekkoja on kukkaveneen alla. Niistä voi oppilaiden kanssa laskea puun ikää sekä opetella puulajeja myöhemmin syksyllä. Onneksi nyt vielä lomaillaan ;=)

Vanhaan pölkkyyn ovat toukat jyrsineet omat merkkinsä. Luonnon taideteoksia nekin.