Ryytimaa

Tein pienen ryytimaan mökin pihapiiriin. Siellä kasvaa persiljaa, tilliä ja basilikaa. Jotain muutakin ehkä vielä, jos laatikkoon vain mahtuu. 

Koulusta tullessani nälkä kurni vatsassa. Uinnin jälkeen juotiin "hyvät kahvit" lohileipien kera. Hain savustetulle kalalle mausteeksi ryytimaasta tilliä ja basilikaa, jotka antoivat hyvän säväyksen. Olipa ihanaa nälkäiselle suulle, vaikka lohi ei olekaan lempikalani.

Lämmin kesäpäivä helli mieltä ja ihoa. Oli mukava uida jopa kolme kertaa sekä nauttia auringosta. Illan kävelylenkillä hyttyset meinasivat syödä metsän katveessa ihan elävältä. Piti herkeämättä huiskia koivunoksilla kuin saunan löylyissä konsanaan. Viime yönä hyttysen ininä herätti parikin kertaa, sillä ne ovat tyyneellä säällä verannalla kytiksessä, kun ovesta kuljetaan. Nyt ei sisällä vielä inise, mutta katsotaan taas yöllä. Näitä kesän riemuja ei tahdo talven jälkeen muistaakaan!

Lupsakka lauantai

Leppoisan aamun aloitukseksi, maukkaan aamupalan jälkeen ryhdyttiin teroittamaan mökin tylsiä pikkuveitsiä. Minähän en siitä hommasta mitään ymmärrä, mutta katselin sujuvasti vierestä. Myöhemmin oli mukava kuoria omenaa, kun veitsi puri juuri sopivasti. Kiitos! Samalla kuvasin rannassa kieloja ja kulleroa, joka on samalla paikalla kukkinut ainakin 50 vuotta.

 

Myöhemmin puolen päivän maissa lähdin hoitamaan pikku-Samppaa. Käytiin mummia katsomassa ja hän luki Miina ja Manu -kirjan tyttärenpojalleen, joka kuunteli herkeämättä vieressä. Samppa halusi myös käydä vaarin haudalla, joten kävimme katsomassa, miten orvokit siellä kukkivat, Meillä oli mukava keskustelu vaarista, vaikka Samppa ei häntä koskaan ole tavannut. Paljon on kuitenkin hänestä kerrottu ja oli mukava huomata, kuinka paljon nelivuotias vaaristaan muisti.

Myöhemmin vielä kitkin sisareni perheen pihassa orapihlaja-aidan juurta. Mökillä olisi pitänyt istuttaa kaksi kukkaa, mutta jätin ne huomiseen. Lämmitin saunan ja saunoin ihaillen rannassa sukeltelevaa kuikkaa, joka ei minusta juurikaan häiriintynyt. Järvi oli lähes tyyni, käki kukkui ja lauantai-illan rauha huokui ympärillä.

Kevät on muuttumassa kesäksi.

Kosken rannalla

Kosken rannalla 15 eläväisen oppilaan kanssa! Hyvin sujui luokkaretki.

Tutustuimme koskimaisemaan ja sen jälkeen pidimme pienen tietokilpailun koetuista ja opituista asioista. Mukana oli ihan oikeita kysymyksiä ja muutama hassuttelu. Tietoa löytyi ja kivaa oli!

Loppuretki sisälsi vauhtia ja vaarallisia tilanteita, sillä ajoimme polkuautoilla liikennepuistossa. Vettä satoi yli puolet ajasta, mutta se ei menoa haitannut. Sää on onneksi vain pukeutumiskysymys!

Niin ja yksi tärkeimmistä: Joka välissä syötiin eväitä! ;>)

Ensimmäinen kielokimppu

Erämaakirkossa

Tänään oli kuoron kevätretki Pihlajaveden erämaakirkolle. Pidimme siellä messun, jossa lauloimme neljä laulua. Toimme myös papin tullessamme emmekä tienneet ennakolta, onko paikalla meidän lisäksi muuta väkeä. Olihan siellä. Muutamat kertoivat olevansa mökkiläisiä, mutta myös kauempaa oli väkeä tullut paikalle. 

Kirkko on 1700-luvulta, kaunis ja tunnelmallinen. Sisällä oli tietenkin viileää ja vaikka olin varautunut siihen, varpaita paleli. Olisi pitänyt olla villasukat jalassa. Onneksi oli istuma-alustat. 

Messun jälkeen kuulimme kirkon historiaa ja kävin katsomassa pihassa ollutta kirkkovenettä. Poikkesimme retkellämme ihastelemassa myös kahta muuta kirkkoa ja söimme ruhtinaallisen lounaan entisessä pappilassa, joka nyt toimii pitopaikkana. Jälkiruokana oli pappilan hätävaraa, joka kävi ihan täytekakusta. Vatsaa olen sulatellut koko loppupäivän. 

Retken kruunasi kaunis, kesäinen sää, josta pääsin vielä illalla mökilläkin nauttimaan. Kävimme uimassa ja keräsin kesän ensimmäisen kielokimpun pöydälle. Ihana tuoksu...

Nyt ryhdyn jännittämään Leijonien kultapeliä!

Ilta-auringossa

Kaupungissa yöpyessä nämäkin ihanat iltahetket olisivat jääneet näkemättä. Jouduin olemaan kotona yhden yön, mutta kipin kapin tulin rannalle takaisin. Kyllä mökillä on mukavaa!

Roskiin vain

                 

Tarpeetonta, joten roskiin vain!

Viikon aikana olen löytänyt roskiksesta kaksi ihmetyksen aihetta. Toinen oli tämä kukoistava ruusu, joka löytyi bioroskiksesta. Siinä ei ollut yhtään kuihtunutta kukkaa edes. Minun kävi sitä sääli, joten pelastin sen hyvään kotiin ja nyt se kukkii mökin verannalla.

Toinen löytö oli metalliroskiksesta. Siellä oli iso lyhty, josta oli vain lasi rikki. Olen joskus ajatellut sellaisen hankkia, mutta nämä todella suurikokoiset lyhdyt ovat sen verran hinnakkaita, etten ole viitsinyt rahojani sellaiseen laittaa. Nyt kuitenkin nappasin lyhdyn mukaani ja se sopi hyvin terassin yhteen nurkkaan. Ystäväni lupasi siihen uuden lasin laittaa.

Paljon me heitämme surutta roskiin aivan hyvää tavaraa. Lajittelu on hyvä asia, mutta sinnekin eksyy ihan käyttökelpoista. Ihailen ihmisiä, jotka välttävät uuden ostamista - varsinainen ympäristöteko, josta maailma kiittää. 

Kirpputorit ja Tuo tullessasi, vie mennessäsi -tavaranvaihtopäivät ovat ihan hauskoja. Toiselle ylimääräinen voi olla jollekin tarpeellinen. Itse käyn harvoin kirppareilla ja silloinkin toivon sydämestäni, ettei mitään tarttuisi mukaan. Tässä iässä tavaraa on ympärillä jo aivan liiaksikin.

Sade ropisee kattoon

Eilen sain hoitaa 4-vuotiasta Samppaa, kun muu perhe oli työssä tai läheisessä isossa kaupungissa ostoksilla. Oli kivaa! 

Äitiä kävin myös katsomassa ryhmäkodissa ja tuntuu mukavalta, kun hän on kotiutumassa uuteen paikkaan. Äiti oli tyyni ja iloisen oloinen. Oli huomannut minun tuloni päiväsalin ikkunasta ja lähtenyt minua vastaan ulko-ovelle pyörätuolilla. Oli kiva huomata, että hänelle on opetettu kelausta, kun koko vehje on hänelle ihan uusi. Hän oli lisäksi kävellyt ruokailuun päivällä koko pitkän käytävän, mikä oli tietenkin mukava kuulla.

Illalla poltin takassa tulta ja nautin liekkien loistosta sekä lämmöstä. Elävä tuli on ihanaa! Vaikka kaupunkikodissakin on takka, en siellä juurikaan tulta pidä. Täällä mökillä takkatulesta tulee nautiskeltua koko kesän sateisina ja kylminä päivinä.

Meillä on satanut eilisiltapäivästä lähtien. Tänä aamuna vain loikoilin ja ihastelin tunnetta, kun ei tarvitse lähteä minnekään koko päivänä. No, korkeintaan kävellen päivän lehteä hakemaan laatikosta ison tien varresta. Kymmenen joutsenta uiskentelee järven vastarannalla. Nyt ne päättivät yhdestä sopimuksesta kääntyä takaisin tulosuuntaansa. Kaunis näky, vaikka kaukana ovatkin! Kuikat sukeltelevat meidän rannassa.

Orvokkiastiat siirsin avotaivaan alta suojaan, etteivät ihan lainehdi. Säätiedoituksessa varoitettiin, että parin päivän aikana meillä voi sataa koko kuukauden annos, ja siltähän tuo näyttää. Nyt on mittarissa jo 28 mm eilisestä lähtien ja vielä näyttää lisää tulevan. Ei haittaa! Käperryn shaalin alle mökkikirjaa kirjoittamaan ja kirjoja lukemaan. Sade tekee hyvää kuivalle luonnolle. Ja se tuoksu!

Viikonloppu edessä

Töissä vauhti vain kiihtyy loppua kohden. Vaikka päivä oli leppoisa, monta työtä odottaa. Arvosteluja pitää alkaa tänä viikonloppuna.

Olin ihan poikki töiden jälkeen, ja nukuin pienen hetken päiväunia kaupunkikodissa pyykkejä hakiessani. Onneksi huomenna aamulla saa nukkua niin pitkään kuin huvittaa.

Ulkona paistaa aurinko, mutta tulossa on ilmeisesti oikein kunnolla vesisateita. Ei haittaa, sillä onhan kauniista ilmasta nautittu jo pitkään. Toin tänään mukanani tänne mökille läppärin nopealla internet-yhteydellä, joten nautin blogin kirjoittamisesta. Pari viikkoa olen ollut iPadin ja kännykän varassa, mutta nyt saan taas parempilaatuisia kuviakin liitettyä mukaan.

Nälkä kurnii mahassa. Pitää lähteä murkinoimaan!

Liputtaminen...

                      

                          ... on niin mukavaa!