keskiviikko 4. tammikuuta 2023

Terveiset Unkarista

 


Kuulun siihen vähemmistöön, joka vieläkin rakastaa joulukorttien lähettelyä. En ole innostunut virtuaalisista korteista tai tekstiviesteistä.

Sain joulukortin Unkarista, kuten niin monena jouluna. 1990-luvun alussa ei meidän pikkukaupungissa ollut tietoakaan Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmasta, vaikka jo -80 luvun lopussa taisi kouluumme tulla ensimmäiset maahanmuuttajaoppilaat. Tosin tällä nimellä heitä ei kutsuttu. Kuntamme sairaala veti puoleensa lääkäreitä ulkomailta ja lapset tulivat kouluumme, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä.

Muistan aina, kun pieni, iloinen tyttö tupsahti rinnakkaisluokkaamme ja sitä kautta musiikkikerhooni. Todella musikaalinen unkarilaistyttö, joka oppi ummikkona nopeasti suomen. Jo parin kuukauden jälkeen hän selitti suomeksi minulle välitunnilla: "Ajattele, ope, että tytöt hyppää vistiä unkarilaisittain, eikä meillä Unkarissa ole edes vistejä!" Niin, ei ollut S2-opea, opetussuunnitelmia tai valmistavaa opetustakaan apuna, mutta kuitenkin vieraskielisiä lapsia opetettiin ja kotoutettiin täyttä häkää. Keinot keksittiin itse ja iloittiin, kun oppilaat solahtivat nopeasti luokkaan kuin kalat veteen, ja kaverit opettivat suomen kieltä ja tapoja yhtä innokkaasti kuin henkilökuntakin.

Muistan veljekset, jotka todella puhuivat vain hepreaa. Kun he välitunnilla 30 asteen pakkasissa ryntäsivät pihalle sisävaatteissa ja oppivat samalla suomen sanan "takki", tervehdimme ensimmäisen viikon toisiamme aamulla tavatessamme aina: "Takki, takki!" Tosin kyllä sana huomentakin nopeasti tarttui sanavarastoon.

Pieni tyttö varttui aikuiseksi ja hänen kanssaan on pidetty monta vuosikymmentä yhteyttä. Hänellä on Unkarissa oma perhe ja työ, mutta suomen kieli on säilynyt loistavasti muistissa, vaikka ei hän sitä varmaankaan käytä kuin silloin tällöin. Joulukorteissa kerroimme lyhyesti taas kuulumiset, ja iloisia muistoja tulvahti mieleeni. 

Oman työni parhaita puolia on ollut saada pitää yhteyttä oppilaisiin vuosikymmenten aikana. Elämäntilanne muuttuu, mutta ystävyys säilyy.

Ei kommentteja: