Meillä joulunaika päättyy nuutinpäivään, vaikka jotkut päättävät jo loppiaiseen. Keräilin viikonloppuna kyntteliköt ja jouluvalot talteen odottamaan seuraavaa adventtia. Samalla huomasin, että joulutavaroiden säilytyspaikkana oleva yläkaappi kaipaa siivousta.
Tänään kävelyretken jälkeen päätin tyhjentää kaapin ja heittää sieltä roimalla kädellä tavaraa pois, jota en ole vuosikausiin tarvinnut. Miten sitten kävikään?
Viimeistä laatikkoa nostaessani pois sen pohja alkoi pettää. Yritin nopeasti alas keittiötikkailta laatikko käsissäni sillä seurauksella, että koko hoito levisi lattialle ja minä myös. Löysin itseni sohvan ja kaapin välisestä raosta mukkelis makkelis roinan keskeltä. Kun luitani keräilin pystyyn, huomasin että laatikko oli osunut poskeeni, yksi sormi oli saanut siipeensä ja nilkasta oli tainnut iho mennä vähän rullalle. Onneksi ei sen kummempaa!
Yläkaappi on nyt siivottu, ihailtu poskeen tulevaa mustelmaa ja pidetty sormessa kylmää. Samalla on taivasteltu, kuinka nopeasti tässä iässä tasapaino pettää. Sormi on turvoksissa ja se alkoi illalla mustua, joten joku verisuonista on ilmeisesti ripsahtanut. Sain moitteita koheltamisestani, mutta pääasia - kaapin siivous - onnistui kuitenkin mielestäni varsin mallikkaasti. Kaksi isoa muovikassillista tavaraa päätyi lajitteluun eri roskiksiin. 😉
2 kommenttia:
Hyvä ettei sattunut pahemmin sulle!Jaa-a, mä olen ulkoistanut kipeän polven takia kaiken "kiipeilyn" tuolle lonkkaleikatulle :) Ylös kyllä menee vielä, mutta alastulo on tuskaa. Tänä aamuna rupesi palohälytin piipittämään pariston loppumista ja niin Jussi kapusi Ikean jakkaralle ja vaihtoi pariston. Naapurin setä (80+v) oli kiipeillyt tikkaille poratakseen verhotangon pitimen ja rojahti sieltä sitten alas ja lonkka meni tuusan päreiksi. Häntä ei voitu leikata heti, kun oli verenohennuslääke ja sitten toipuminen lonkkaleikkauksesta kesti todella pitkään. Tosin epäilen, ettei niitä täällä tehdä ihan samaan tyyliin kuin Suomessa. Nimittäin Normanin vaimo Ann, ihmetteli minulle silloin, kun Jussin lonkka oli leikattu Suomessa ja oli palaamassa tänne takaisin, että miten ihmeessä Jussi voi nousta portaita ylös meille. Ann meinasi lentää peffalleen, kun kerroin että onhan tuo ravannut portaita heti leikkauksen jälkeisestä päivästä. Fyssari raahasi sairaalassa portaisiin ja sitten harjoiteltiin :)
Viisaasti toimit, kun et korkeuksiin kiipeile. Minun pitää ottaa oppia!
Lähetä kommentti