Tulimme kahdella autolla, sillä kurakko mökkitien mäen keskellä mutkassa on niin tarkasti ajettava, että minun autoni jäi puolen kilometrin päähän ja nelivedolla ajettiin pihaan saakka. Minä ainakin pääsen täältä pois, hih!
Perjantaina piti vain hifistellä mökkitunnelmaa, nauttia takkatulesta ja kurkistella pihamaalla, mitä kaikkea luonto onkaan jo nostanut mullan alta. Olin iloinen, että sinnikäs rastas, joka yritti saada pesäänsä mökin nurkille, oli älynnyt siirtyä metsän siimekseen. Siivotessa aiemmin viikolla kävin haravalla huiskimassa oksat muualle sitä mukaan, kun niitä ilmestyi. Hehtaarikaupalla metsää mökin takana, joten kyllä sieltä pesäpaikkoja löytyy.
Neliveto häipyi yöksi kaupunkiin, joten sain nauttia mökkitunnelmasta omassa seurassani. Nukuin lauantaiaamuna ihmeen pitkään, josta iloitsin, kun nykyään yöuni katkeaa usein aivan liian aikaisin. Päivällä kuuntelin mustarastaan huilua ja käen kukuntaa ensimmäisen kerran. Hiljaista oli muilla mökeillä, mitä en lainkaan pistänyt pahakseni. Yksi vene uistelijoineen näkyi järvellä.
Olin viime viikonlopun ja alkuviikon tavallisessa flunssassa ja sen vuoksi kotona parisen päivää. Pärskiessä ja niistäessä oli samalla aikaa tehdä arviointeja, jotka sain ihan Wilmaan saakka. Niinpä tänä viikonloppuna sain olla rauhassa koulutöiltä - aivan luksusta!
Sunnuntaiaamuna vedin lipun salkoon ja nuuhkin sateen jälkeistä raikasta tuoksua. Aamukahvia juodessa kuuntelin Riston Valintaa radiosta ja katselin pohjoistuulen aallokkoa järvellä. Lämpötila oli viitisen astetta, viileä aamu, mutta aurinko lämmittää. Tänään haravoin taas hiukan ja nautin keväästä täysin rinnoin. Ihana, odotettu kevät!
2 kommenttia:
Ihanalta vaikuttaa! Suomen kevät on sitä, itse tosin en nyt päässyt (ja koivuallergia myös osasyy). Nauti! Kohta olet vapaa kuin taivaan lintu!
Mökki on se paras paikka tähän aikaan vuodesta seurailla luonnon heräämistä. Ja ne tuoksut!
Lähetä kommentti