Vuoden verran on minulla ollut harmia olkapäästä. Se on oireillut enemmän ja vähemmän, viimeisen puolen vuoden aikana aika kovastikin. Syyskuussa oli pakko raahautua lääkäriin ja nyt on asiaa tutkittu niin pitkälle, että röntgenkuvien perusteella siellä on iso kalkkeuma. Ennen joulua annettu kortisonipistos yhdessä kahden viikon kipulääkekuurin kanssa antoi hyvän avun eiliseen saakka, mutta nyt on taas lepokipu palannut - puhumattakaan liikekivusta.
Kipulääkettä olen syönyt aiemminkin kuureina. Sen aikana olkapää on ollut oireeton, mutta lääkkeiden loppumisen jälkeen kivut ovat palanneet. Fysioterapian kuminauhajumppa muiden liikkeiden ohessa ei ole asiaa auttanut. Teen edelleen sitkeästi kivun rajoissa liikkeet. Huomenna on ultra, joten ehkä sieltä tulee lisää tietoa asiasta.
Onneksi tuo käsi mukana kulkee eikä ihan koko päivää koskaan särje. Yösärky on kurjin, mutta onneksi sitä ei nyt ole. Syksyllä sekin tuli varsin tutuksi. Onni onnettomuudessa on se, että kipeä olkapää on vasen eikä minun parempi käteni.
Edesmennyt äitini sanoi aina minulle: "Älä tule vanhaksi!" Ymmärrän nyt. Sille asialle ei vain mitään voi. Iän myötä tulee kaikenlaista kremppaa, joka on ihan luonnollistakin. Katsotaan, ollaanko huomenna viisaampia tämän asian suhteen.
3 kommenttia:
Tsemppiä ja toipumista! Miten tuo olkapääsi oireilee? Nimimerkillä: olkapäävaivainen...
Tuostapa tuli mieleeni oman äitini toistelema lause: "Ei sitä nuorena tiedä, miten kamalaa on olla vanha."
Toivottavasti olkapääkipuusi keksitään hyvä hoito!
Tita: Olkapään liikerata on merkittävästi pienentynyt. Käsi ei nouse vaakatasoa ylemmäksi ilman kipua, kurottamiset ylös ja sivulle sattuvat, leposärky vaivaa varsinkin öisin. Jos tällä hetkellä haluan käteni ylös, sitä pitää auttaa toisella kädellä. "Jäätynyt" siis, kuuluu kai lääketieteellinen termi.
Kiitos, tsemppiä tarvitaan. Tosin kipulääkkeet onneksi auttavat - jos niitä syö. :>) Minä niitä vielä pihtaan sietämättömän kivun varalle. Toki olen kuureina syönyt, silloin kun lääkäri on katsonut aiheelliseksi.
Maisakaisa: Kiitos, luulen että fysikaalinen kuntoutus on se varmin konsti. Kirurgiset toimenpiteet eivät aina auta, joten leikkaus tai kalkin murskaus pitää miettiä tarkasti. Uskon, että lääkärit tietävät, mikä on paras konsti.
Lähetä kommentti