Äideille

                       

          

                           Noudan tästä äidilleni orvokin tai kaksi,

                           annan kaunokukkaseni äidin armahaksi...

Tie vei tänään neljän hautausmaan kautta. Siellä lepäsivät äidit, isät, isoäidit ja isoisät. Orvokkeja laitoimme haudoille, jos siellä ei muita kukkia vielä ollut. 

Pohjoisemmaksi ajellessa pellonreunalla näkyi vielä lunta ja järven rannassa jäätä. Yhdellä hautausmaalla maa oli pintakerroksen alla vielä roudassa. Siihen kuitenkin kukat istutimme, vaikka taitaa juuret jäätyä.

Kävimme syömässä paahtopaistia ja paistettua siikaa, jälkiruokana oli mansikkakakkua. Sitten jatkoimme tervehtimään yli 90-vuotiasta äitiä, jonka luokse oma lapsi perheineen ei pitkän matkan vuosi päässyt. Hänen luonaan oli mukava vierailla ja jutella niin entisistä kuin nykyisistäkin asioista. Kyllä on hienoa, kun tuossa iässä voi vielä asua omassa kodissaan, pääsee liikkumaan itse ja ajatus toimii terävänä.

Kurkistimme myös ensi syysloman maisemia ja hyviksi havaitsimme. Mukava tulla sinne lomaviikkoa viettämään pois arkiympyröistä. 

Ensimmäinen äitienpäivä ilman omaa äitiä. Kiitollisuudella olen häntä tänään muistellut. Rakas äitini!