keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Outamaita ja auvikoita...




Kaikki ihana päättyy aikanaan... Taas kotona!

Lapin lasten laitumilla sain matkata ja mielettömän hienoa oli! En ole vähään aikaan ollut Lapissa, joten senkin vuoksi elämys oli suuri.

Ruskaa jo näimme, kauniit suot, porolaumat ja tunturin rinteet, rakkaudella tehtyä ruokaa, vain oleilua ja kiireettömyyttä. Sielu lepäsi ja mieli voimaantui, mistä voi pitkäksi aikaa ammentaa voimia työviikoille.

Kiitos, Lappi! Koin jotain sydämeenkäyvää ja ikimuistoista...

2 kommenttia:

pappilanmummo kirjoitti...

Kauniit kuvat reissultasi. Mieli palaa sinne kuvienkin mukana.
Ruska-aikaan Lappiin - ehkä vielä joskus pääsen.

Jaana kirjoitti...

Hauska huomata, kuinka Lapin lumo iski minuunkin...