Taideteoksia luonnosta

Kenraaliharjoitus

Illalla oli kuoromme 90-vuotiskonsertin kenraaliharjoitus. H-hetki on sunnuntai-iltana ja nyt pitäisi olla rauhallinen mieli: Osataan se, mitä osataan!

Harjoituksessa oli edellinen kanttorimme säestäjänä mukana. Hän soittaa myös soolo-osuuden aivan konsertin alkuun. Oli mukava laulaa kaikki teokset läpi niin, kuin ne on tarkoitus esittää. Viimeisiä viilauksia tehtiin ja sovittiin myös käytännön järjestelyistä, jotka olivatkin jo hyvässä mallissa.

Kummasti aikaa menee myös marssijärjestyksen ja paikkojen harjoittelemiseen. Joistain laulajista tällaiset "sulkeiset" tuntuvat ehkä kummalliselta. Niin se vain on sekä lapsilla että aikuisilla: Kaikki asiat tulee etukäteen harjoitella - myös tulot ja poistumiset - muuten ne eivät onnistu. Nyt pitäisi tämäkin asia olla mielessä ja kaikki tietävät paikkansa.

Uskomattoman paljon on järjesteltäviä asioita, ennen kuin kaikki yksityiskohdat ovat hallinnassa. Meillä puuhaa aiheutti myös kahvitus. Tarjoamme konserttiyleisölle juhlakahvit tilaisuuden jälkeen. Kakulla paikataan se, mikä ehkä musiikillisesti mokaillaan ;>) No, toivottavasti kakki sujuu suunnitelmien mukaan.

Sähkötupakan vaarat

Katselin illalla ajankohtaisohjelman Talk, jossa keskusteltiin täyskiellosta tupakoinnille. Pontimena oli suunniteltu lakimuutos, joka kieltäisi tupakan myynnin vuoden 2000 jälkeen syntyneille.

Tupakoinnin asiantuntijalääkäri Kristiina Patja kertoi hyvin vakuuttavasti, kuinka villiä sähkötupakan myynti Suomessa on. Kuka tahansa voi ostaa nikotiinittomia sähkötupakoita ja makuaineita eikä näihin tuotteisiin tarvita edes ainesosaluetteloita. Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä ja kuinka paljon haitallisia aineita ne sisältävät. Se kuitenkin tiedetään, että ne sisältävät mm. syöpää aiheuttavia aineita ja metallihiukkasia. Nikotiinia sisältäviä nesteitä ei saa myydä Suomessa, mutta verkkomyynti rehottaa.

Jo yksi tai kaksi tupakkaa viikossa saattaa aiheuttaa lapsille nikotiiniriipuvuuden. Monet nuoret luulevat, että sähkötupakka ilman nikotiinia on turvallista. Myös ohjelmassa esiintynyt sähkötupakan polttaja kehui tuotetta estottomasti ja yritti myös briljeerata tutkimuksilla, jotka kertovat tuotteen lähes vaarattomaksi. Todellisuudessa kunnon tutkimuksia asiasta ei juurikaan ole - huuhaatutkimuksia sitäkin enemmän.

Jokainen aikuinen saa mielestäni tuhota elimistöään niin paljon kuin haluaa, mutta lapsia on suojeltava. Tiukat lait eivät tietenkään lopeta tupakointia, mutta hankaloittavat saatavuutta, jolloin osa lapsista ja nuorista ei tupakointia missään muodossa aloita.

Tupakoinnin rajoittaminen ei tietenkään sovi tupakoitsijoille tai tupakkakauppiaille, jotka toisella suupielellä ovat nuorten tupakointia vastaan, mutta toisaalta henkeen ja vereen vastustavat tupakointia rajoittavia lakeja. Surullista kuunneltavaa oli ohjelmassa kahden tupakointia puoltavien henkilöiden mielipiteet.

Kyllä meidän aikuisten pitää hankaloittaa nuorten tupakointia ja edistää kaikkia siihen tähtääviä keinoja omista mielipiteistämme huolimatta. Kristiina Patjan kommentit aiheesta olivat äärimmäisen hyviä. Toivoa sopii, että tupakoinnin vastainen työ hitaasti mutta varmasti kantaa jatkossakin hedelmää sekä suojelee nuoria ja lapsia epäterveellisiltä, jopa elämää tuhoavilta tavoilta.

Koti-ilta

Ihanaa viettää koti-iltaa!

Olen ollut koko päivän vähän väsyksissä eilisen päivän jäljiltä. Ei näillä "kilometreillä" enää auta viikolla hyöriä myöhään maailmalla, kun seuraavana päivänä kostautuu. Ajattelin nukkua päiväunet, mutta se jäi ja nyt on jo liian myöhäistä.

Päivän kohokohta oli hyvä iPad-koulutus, jonka kollega veti. Niin rauhallista, selkeää, mielenkiintoista... Kiitos, Päivi!

Nyt vain oleilen kotona, sillä kuoron harjoitus on siirretty huomiselle. Tuntuu niin hyvältä, kun ei tarvitse lähteä mihinkään - paitsi autotalliin. Siellä tiirailtiin autoni valoja, jotka mielestäni näyttivät liian alas. Nyt niitä vähän nostettiin. Saa nähdä, saanko vilkutuksia vastaantulijoilta. No, vilkutan takaisin ;>)

Nyt taidan lukea vähän lehtiä! 

Koulutusta

               

Tämä päivä vierähti koulutuspäivässä "suuressa maailmassa". Aiheena oli oppimaan oppiminen ja päivän aikana käsiteltiin metakognitiivisia taitoja, toiminnallista oppimista, tunnetaitojen harjoittelemista, siltausta... Lähes kaikki sanoja, joista ei puhuttu 30 vuotta sitten, kun ammattiini valmistuin.

Oppimiskäsitys on muuttunut vuosien aikana, joten täydennyskoulutusta tarvitaan. Tämän päivän koulutus oli oikein hyvä ja vilisi konkreettisia, hyväksi koettuja malleja, joihin saimme tutustua. Verkostoituminen sekä kollegoiden tapaaminen on tärkeää. 

Samalla kävin ystäväni luona. Juotiin teetä ja juteltiin pitkästä aikaa kiireettömästi.  Sain myös auttaa häntä arkipäiväisissä asioissa. 

Tänä syksynä ajelin ensimmäistä kertaa pidemmän matkan pimeässä. Vaikka tien pinta oli kuiva, lyhyet valot hävisivät johonkin. Pitkillä sentään näki. Kuten aina syksyisin, taas on tottumista pimeällä ajoon. Ei niin mukavaa!

Sukkia

Viikon aikana tein kahdet "kurttusukat". Ohje on omasta päästä: varressa vuorotellen 10 kerrosta joustinneuletta ja 10 kerrosta sileää. Varsi asettuu kivasti jalassa kurttuun esim. kapean housunlahkeen päälle.

Tein yksivärisestä, kun en jaksanut päätellä langanpätkiä. Se vasta on tylsää touhua! Nyt olen kovin tyytyväinen, kun sain lomalla pääteltyä kaikki roikkumassa olleet sukat valmiiksi.

Tällä hetkellä on valmistumassa ihan tavalliset sukat sinisestä Seitsemän veljestä -langasta. Toivottavasti maltan olla ahnehtimatta, sillä ranteet eivät oikein pidä kiihkeästä neulomistahdista.

Syysloman anti

Loma on ollut onnistunut, kun sen päättyessä tuntee olonsa lepääntyneeksi eikä töihin paluu aiheuta kurjia tuntemuksia. 

Minulla oli mukava loma. Sopivasti lepoa, kotitöitä, mökkeilyä, uusia maisemia, hyvää seuraa sekä paljon sukan kutomista ;>) . Kaiken kruunasi ihana sää. Joka päivä paistoi aurinko, ajankohdan huomioon ottaen oli lämmintä eikä satanut. Hyvä viikko kaiken kaikkiaan!

Tänään siirsin jo ajatuksen töihin ja kävin päivittämässä koulumme kalenterin kesälomaan asti ja luin sähköpostit. Kiva aloittaa huomenna, kun nämä pakolliset ja aikaa vievät hommat ovat jo hoidettu.

Kiireinen viikko on edessä: opetussuunnitelman tekoa sekä koulutusta normaalin opetustyön lisäksi. Sunnuntaina on vielä kuoromme konsertti ja viikolla ylimääräiset harjoitukset. Hyvä, ettei pääse sammaloitumaan!

Ikkunan ääressä

Äidin ulkoiluttamisen jälkeen jatkoin ikkunanpesu-urakkaani. Tänään oli vuorossa keittiön ikkuna ja sen kimpussa kuluikin pari tuntia. Vaihdoin samalla uudet verhot. Ikkuna on inhottava pestä, kun edessä on pitkä työpöytä. Täällä yläilmoissa emännän jatkeen päältä kurkottelu tuntuu jopa vähän vaaralliseltakin. Otin jatkovarren käyttöön pesimeen, joten työ sujui turvallisesti.

Kylläpä olikin mukava illalla ihanan auringonlaskun aikaan ihailla puhdasta ikkunaa! Taivas värjäytyi punasiniseksi, joten istuin pitkään maisemaa katselemassa ja samalla kudoin sukkaa. Kutominen on huumetta aivoille, sanovat viisaammat, ja ainakin minulle se tehoaa hyvin. Välillä ei malttaisi kudinta kädestään pois laskea! Loman aikana on valmistunut kahdet pitkävartiset  villasukat, sellaiset kurttujutut, joita on kiva pitää vaikka kapealahkeisten farkkujen kanssa.

Huomenna on viimeinen lomapäivä. Mieli on lepääntynyt ja virkeä, joten loma on tehnyt tehtävänsä.

Punaista

Tänä syksynä on aika hyvät ruskan värit. Mustikan varvut loistavat paikka paikoin punaisina ja luovat kauniita väliläikkiä vihreänruskeaan maahan.

Eilen luonnossa patikoidessa usvainen sumumaisema pehmensi järven rannan ääriviivat. Harmi, ettei ollut oikeaa kameraa mukana. Rannan kivikot, heinätupsut ja rantakasvillisuus löysivät tiensä kuitenkin muistoina kännykkäkuviin. Keräsimme oksia, jäkäliä ja sammaleita. Osa löysi tiensä haudoille, osa parveketta ja pihaa koristamaan.

Tänään autoa tankatessa osui silmään koristepensaiden loistavat värit. Kävin kuvaamassa, kun kamera sattui nyt olemaan mukana. 

Mökin kävin sulkemassa lopullisesti talviteloille. Lämmöt ja sähkön katkaisin talven ajaksi sekä viimeiset verannan kalusteet laitoin ylämökkiin sisälle. Kaikki näytti pihassa niin riisutulta - syksyltä. Haikeaa, mutta uusi kevät koittaa toivottavasti pian.

Syksyinen tie

Syysloman aikana on ollut ihanaa seurata kaunista, syksyistä luontoa. Aurinkoiset päivät ovat luoneet ruskan värjäämiin lehtiin ihania sävyjä. 

Tässä yhtenä päivänä ajeltiin lähes 400 kilometriä ja matkaan mahtui monenlaista valoa. Erityisen sävähdyttävää oli illalla juuri ennen auringon laskua. Luonto oli aivan mykistävän kaunis, varsinkin kun usva hiipi notkelmista ja peltoaukeilta pehmentämään näkymää. Teki mieli pysähtyä vain ihailemaan.

Tänään ajelin isovanhempien haudalle istuttamaan kanervia. Hautausmaa sijaitsee aivan järven rannassa ja järvi oli lähes tyyni. Maisema levittäytyi kauniissa auringonpaisteessa hiljaisena tauluna ympärilleni. Ihana paikka viimeiselle leposijalle!

Kaiken syksyisen kauneuden keskellä meinasi käydä hullusti. Hain rannasta vettä ja viettävä rinne oli paksusti haavanlehtien peitossa. Lehtien alla oli oksa ja oli ihan tipalla, etten menettänyt tasapainoani rantalouhikkoon, kun astuin luistavan oksan päälle. Jos olisin kaatunut, olisi voinut käydä tosi pahasti. Säikähdin oikein kunnolla, mutta onneksi sain pidettyä tasapainoni hurjassa luisussa. Oli enkeleitä matkassa...

Mihin mahtaa tie viedä huomenna?