Ajelulla

                           

Ihana auringonlasku näkyi järvimaisemassa, kun äsken ajeltiin kotiin. Syksyinen luonto on niin kaunis. Kohta ovat puut paljaana ja alkaa se kuollut kausi - marras. Nautitaan vielä näkymistä!

Päivä on sisältänyt asioiden hoitoa maailmalla, suvun haudoilla käyntiä ja hyvää ruokaa valmiissa pöydässä. Toki on aikaa vierähtänyt myös tien päällä, mutta kauniita syysvärejä ihaillessa  matkat sujuivat lupsakasti. 

Ihana olla päivästä väsyneenä kotona ja tietää, että huomennakin saa nukkua myöhään...

Puuhapäivä

Tänään olen pitänyt puuhapäivän. Aamulla heräsin aikaisin puheluun :=) ja koska en enää saanut unta, ryhdyin pesemään pyykkiä. Puhdasta tuli kaksi koneellista. Vein myös pari mattoa pesulaan ja tein kaiken näköisiä kotihommia. Kivaa puuhaa lomalla!

Sain kummitädin vieraakseni ja iltapäivällä sieniretken sijaan kävinkin laittamassa isän haudalle havut. Kanervat olin vienyt jo aiemmin. Havujenhakuretkellä osuin pellon reunaan, jossa oli lepäilemässä ainakin sata joutsenta ja yksi (!) hanhi. Komean näköinen parvi.

Illan olenkin vain nauttinut hyvästä seurasta leppoisasti oleillen...

Syyslomalla

Syysloma alkoi perjantaina. Ystäväni on ollut loppuviikon meillä, joten jo viimeiset työpäivätkin olivat todella mukavia, kun iltapäivät ja illat saimme parantaa maailmaa ja jutella kaikesta mahdollisesta.  

Lauantaina juhlimme synttäreitä. Tänään vein ystäväni takaisin kotiinsa ja autoin tyttären muutossa. Oli ihana nähdä, kuinka soma asunto nuorta odottaa. Samalla hankin itselleni kirkasvalolampun, jonka toivon auttavan pimeän ajan alavireisyyteen. Hieman minulle hymyiltiin, kun esittelin ostostani. Saa nähdä, osoittautuuko humpuukiksi vai auttaako todella.

Huomenna on tiedossa aamupäivällä pyykinpesua ja iltapäivällä menemme sieniretkelle. Ihanaa, kun saa aamulla nukkua pitkään eikä tarvitse lähteä mihinkään. Mahtavaa, kivaa, ihanaa olla lomalla!

Kanawassa

                                               

Eilen olin ystävieni kanssa kuuntelemassa Kiri Te Kanawaa, oopperamaailman suurta tähteä. Hän oli kolmatta kertaa Suomessa, 70-vuotiskiertueellaan ja todennäköisesti nyt oli viimeinen mahdollisuus nähdä hänet meillä konsertoimassa. Tampere-talo oli aivan tupaten täynnä, kuten arvata saattaa.

Odotin konsertista paljon, mutta en ehkä ihan saanut sitä, mitä luulin. Selkeästi klassinen ohjelmisto, joka sisälsi paljon liedejä, oli hyvä, mutta loppuosa koostui uudemmista lauluista, jotka eivät minua kovinkaan koskettaneet. Silti oli mukava kuunnella suurta tähteä, joka hallitsi laulullaan koko illan ilman mitään suuria kommervenkkejä: pianisti säestäjänä ja lavalla rekvisiittana vain yksi kukkalaite.

Paluumatkaksi sain mukaani ystävättäreni ja nyt olen nauttinut hyvästä seurasta koko päivän. Meillä on yhteistä aikaa jaettavana monta päivää ja siitä nautin. Lisäksi syyslomakin on alkamassa, ihanaa!

Vesiputkien puhallusta

Mökin laiturit, vene ja vesiputket laitettiin tänään talvikuntoon. Aurinko paistoi ja Nella-koira juoksenteli villisti uimareissujensa jälkeen edestakaisin.  Samppa 3-v. oli päällysmiehenä ja seurasi  silmä tarkkana hommien edistymistä. Sukkelasti saatiinkin kaikki hoidettua.

Kun apumiehet koirineen lähtivät, jäimme vielä fiilistelemään syksyn tunnelmaa. Yhtään ei ollut haikeaa, päin vastoin helpottunut olo, kun mökin voi kohta unohtaa omaan rauhaansa. Ihanaa oli toki viettää ilta hämärtyvässä syyssäässä, ehkä viimeistä kertaa ennen talven tuloa. 

Loppumatkan kotiin ajelin poliisisaattueessa. Turvallista, mutta useasti osui silmä nopeusmittariin. Vasta kodin kulmilla hellitti virkavalta otteensa ja häipyi muualle. :=)

Talviteloille

Eilen päivällä kävin mökillä jatkamassa syyshommia. Tyhjensin kukkalaatikot, kannoin verannan tavaroita sisälle, laitoin vesiletkut säilöön ja istutin krookuksia. Huomenna puhalletaan putket, käännetään vene ja napataan laituri ylös. Jätän vielä lämmöt päälle syysloman ajaksi, jos innostumme puusavottaa jatkamaan. 

Mökki alkaa olla valmiina talven tuloon. Kun tarpeeksi pitkään siellä kesäkaudella aikaa viettää, ei yhtään ole haikea mieli. Aikansa kutakin! Nyt on kiva asustella kaupungissa. Kaikki on niin helppoa ja yksinkertaista.

Tänään siivosin ja pesin pyykkiä täällä kotona. Ensi viikko on lomaviikko, enkä aio silloin aikaa haaskata moiseen puuhaan. Silloin on muuta tekemistä ;=)

Kampin laulu

Tänään olimme kuuntelemassa helsinkiläisen kamarikuoro Kampin Laulun kirkkokonserttia. Kuoro on laulanut yhdessä parikymmentä vuotta ja sen ydinosaamista on uusi suomalainen kuoromusiikki. Kilpailuvoittoja kuoro on saavuttanut esim. Tampereen sävelessä,  Irlannin Corkin kansainvälisessä kuorokilpailussa ja Unkarin Bártok-kilpailussa.

Kuulimme konsertissa paljon uutta mutta myös vanhaa: Komulaista, Rautavaaraa, Gustafssonia, Brahmsia, Rahmaninovia... Mielenkiintoisia kappaleita hyvin laulettuna! Erityisen vaikutuksen minuun teki Pärt Uusbergin Jumalaga, joka oli hivelevän kaunis nuorelta säveltäjältä.

Eteisestä sai ostaa kuoron levyjä todella halvalla, melkein pilkkahintaan. Mukaani lähti kuoron uusin, suomalaista musiikkia sisältävä levy sekä joululauluja, Toivottavasti huomenna ehdin kuunnella niistä toisen. Joululevyn voi säästää myöhemmäksi ;=)

Takaisin ajelimme pimenevässä illassa kuutamon valaistessa tietä... Oli kaunista!

Ikkunoita

Viikonlopun alku - tavallista vaisumpi, sillä huomenna on Veso-koulutus. Iloinen ja vapautunut perjantaifiilis on tänään vähän erilainen, sillä työviikko jatkuu huomenna.

Koulutukseen pitäisi kai suhtautua innostuneesti, mutta kolmatta kertaa uuden opetussuunnitelman teko työurani aikana ei oikein hehkutusta minulta saa. No, ehkä huominen päivä kuitenkin on ihan mukava.

Iltapäiväunien jälkeen kävin äidillä ja sitten ryhdyin pesemään olohuoneen ikkunoita. Naakat olivat tuoneet tervehdyksensä, joten toinen ikkunoista oli ihan pakkokin putsia. Ikkunanpesu oli oikein hyvää puuhaa tällaiseen latteaan perjantaitunnelmaan.

Kilpaa pimentyvän illan heilutin rättiä ja lastaa. Saa nähdä, nauraako valkeus tämän iltaisille hämäryyden puuhille!

Uusi aamu

Vaikka yritän välttää aamuisin kameran kanssa heilumista, tänään oli pakko aamutouhujen lomassa napsia muutama kuva. Oli taas niin hieno näkymä! 

Töiden jälkeen vietin suloisen iltapäivän ystävän kanssa ja vielä suloisemman illan pikkupoika seuranani. Hain Sampan päiväkodista tarkoituksena viedä hänet kotiin sisarensa hoiviin, mutta toisin kävi. Poika sanoi päättäväisesti tulevansa minun kotiini leikkimään, joten muutimme suunnitelmia. Syötiin välipalaa, leikittiin ja luettiin kirjoja. "Lohikäärmeen piilopaikka" on lemppari!

Äsken avasin koneen ja vähän aikaa koko läppäri oli ihan sekaisin. Vanha konsti - virrat pois - auttoi taas kerran ja nyt kuvien siirtäminenkin onnistuu, joka tökki ensin oikein kunnolla. IPadin kanssa toimiminen houkuttaa usein, kun kaikki on nopeampaa. Silti oikea tietokone on monessa asiassa kätevämpi. Yhtä kaikki: Kivoja laitteita silloin, kun toimivat moitteettomasti!

Härdelliä

Kuoronharjoituksista kotiuduttuani tajusin, että kännykkäni oli hukassa. Tai tarkemmin ajateltuna se ei ollut hukassa vaan ajattelin unohtaneeni sen harjoitussalin pöydälle. Olin ihan varma, että se olisi siellä.

Ystävät auttavat hädässä! Yksi heistä tarjosi apuaan ja soitti kuoronjohtajallemme, jotta saisin avaimen saliin. Minä en tietenkään voinut soittaa kellekään, kun numerot, joita en muista, olivat tallella hukassa olevassa puhelimessa. Elämä heittäytyi kerralla oikein hankalaksi! (Olisihan numeroita löytynyt esim. netistä, mutta hieman enemmän aikaa se olisi vienyt!)

Lähdin hakemaan kuoronjohtajaltamme avainta. Sillä aikaa ystäväni oli soittanut puhelimeeni ja yllätys, yllätys! Puhelin ei ollut jäänyt mihinkään vaan oli lipaston päällä kotona hyvässä turvassa. Tosin tässä paikassa en puhelinta yleensä koskaan pidä. Voi hyvänen aika! Olin niin varma siitä, että olin jättänyt puhelimen harjoitussaliin, etten edes hoksannut soittaa siihen lankapuhelimesta.

Kun sain kuoronjohtajamme käsiini, hän ystävällisesti kertoi, että kännykkä oli löytynyt. Ystäväni oli siitäkin jo ehtinyt informoida, jotta en turhaan juoksentelisi avaimen kanssa ympäri kyliä. Suurkiitos!

Voi, voi! Kaikkea sitä sattuu, kun lyhyestä yöunesta ja pitkästä työpäivästä poikkinaisena lähtee vielä harrastamaankin.