torstai 23. kesäkuuta 2022

Hiiri!

Kääk! Saunan eteiseen oli eksynyt hiiri. Saunapuiden joukossa oli paperi ja venereissuni aikana otus oli sen silpunnut korin viereen lattialle. Eilen käytiin ostamassa loukku ja huomattiin, että sekin on nykypäivänä pääosin valmistettu muovista, vaikka oli kotimaista tuotantoa.

En ole ötökkä- tai hiirikauhuinen, mutta sisällä en hiiristä tykkää. Metsää riittää ja kesällä ruokaakin, joten asustelkoot siellä.

Juustoa viriteltiin syötiksi ja nyt se on paikan päällä odottamassa ruokailijaa. Tosin kummityttöni ehdotti toisenlaista tapaa: Hänen huoneeseensa kotona asuessaan eksyi eräänä päivänä avoimesta ovesta hiirulainen, joten hän käänsi lattialle kyljelleen ämpärin ja sinne hunajalla siveltyä pullaa. Hiiri kipitti kummitytön silmien alla ämpäriin, hän käänsi sangon nopeasti pystyyn ja kiikutti eläimen pihan perälle.

 No, minä en aio jäädä saunan eteiseen passiin. Pyydystetään vanhalla konstilla, vaikka se brutaali onkin. Katsotaan, saadaanko saalista!

Ps. Saalis saatiin. Kahden tunnin päästä oli hiiri jo kuolleena pyydyksessä. Voi raukkaa! Laitettiin vielä uusi syötti, jos sillä on kavereita, mutta ei ainakaan vielä ole löytynyt lisää - ja toivottavasti ei enää löydykään!

2 kommenttia:

Tita kirjoitti...

Heips! Meillä oli myös joskus hiiriä, mutta ne pyydettiin loukkusysteemillä eli hiiren nami oli loukun perällä ja kun se tallasi mekanismin päälle saapuessaan sisään, niin ovi napsahti kiinni. Jussi kiikutti sitten hiiren loukkuineen autolla kilometrin päähän toiseen saareen ja päästi ulos :) Mutta minkit eivät saaneet armoa, niiltä lähti nirri.

Jaana kirjoitti...

Me kuljetettiin kerran pihaan eksynyt kyy autossa saavissa 6 km päähän hakkuuaukealle. Mökkitiellä naapuri tuli vastaan ja kysyttiin, haluaisiko hän käärmeen, mutta ei halunnut.
;>)

Iloista juhannusta sinne kauaksi! Meillä on helleputki alkanut juuri sopivasti. Teillä on tainnut jo pitempään lämpöä riittää...